Mikä on taloustieteessä erotuslause?

Erotuslause on taloustieteessä käytetty periaate. Se perustuu siihen, että markkinoiden arviointia varten kunkin yrityksen omistajan oletetaan pyrkivän maksimoimaan liiketoimintansa arvon. Todellisuudessa yrittäjillä voi olla erilaisia ​​tavoitteita, kuten murtautuminen uusille markkinoille tai sosiaalisten muutosten aikaansaaminen. Eroamislause selvittää nämä henkilökohtaiset asenteet.

Eroamislauseessa on kolme keskeistä olettamusta. Ensimmäinen on se, että yritys tekee sijoituspäätöksiä järkevästi, eli henkilökohtaiset uskomukset eivät vaikuta siihen. Toinen on se, että yritys tekee investointipäätöksensä periaatteessa ilman, että rahoituksen saatavuus vaikuttaa siihen: eli se päättää, mitä on tehtävä ja miten se sitten maksetaan sen sijaan, että näkee käytettävissä olevat varat ja miten käyttää sitä. Kolmas avain on se, että hankkeen arvoa laskettaessa ei oteta huomioon, millaista rahoitusta käytetään.

On tärkeää huomata, että erotuslause ei ole suunniteltu järkeväksi perustaksi, josta yksittäiset yritykset voivat tehdä päätöksiä. Esimerkiksi todellisuudessa yritys hylkää usein pääomasijoitusmahdollisuuden, koska se ei vaikuta niin arvokkaalta, kun otat huomioon lainan korkomaksut, jotka tarvitaan rahoittamaan mahdollisuus. Teoriaa käytetään sen sijaan laskelmiin ja teorioihin, jotka koskevat koko markkinoita, mikä edellyttää taloustieteilijöiltä oletuksia siitä, miten yksittäiset yritykset tekevät päätöksiä. Lause sai nimensä, koska sen tarkoituksena on erottaa yksittäiset ominaisuudet markkinoiden yleisestä käyttäytymisestä.

On monia syitä, miksi yritys toimisi todellisuudessa toisin kuin jos erotuslause soveltuisi todellisuuteen. Yritys saattaa avata toimistot vähemmän kannattavaan paikkaan, koska omistajalla oli emotionaalinen kiintymys alueeseen. Yrityksen omistaja saattaa eettisten syiden vuoksi hylätä vaihtoehdon, jolla oli eniten potentiaalia. Jokaisella yksittäisellä yrityksen omistajalla on erilainen asenne ja suvaitsevaisuus käytettävissä olevien sijoitusvaihtoehtojen riskeihin.

Lauseesta käytetään yleisesti nimitystä Fisherin erotuslause. Tämä nimi tulee ekonomistilta Irving Fisheriltä, ​​joka kehitti idean. Hänet tunnettiin parhaiten teorioistaan ​​siitä, että hintoihin voi vaikuttaa taloudessa kiertävän rahan määrä eikä pelkästään asianomaisen tavaran tai palvelun luontainen kysyntä ja tarjonta.