Lahjoittajien tunnustus on tapa, jolla voittoa tavoittelemattomat järjestöt tunnistavat henkilöt ja yhteisöt, jotka osallistuvat organisaation työn tukemiseen. Joissakin tapauksissa se voi olla yksinkertainen kiitoskirje. Toisissa se voi olla muodollinen tunnustamismenettely, kuten kaivertaa luovuttajan nimi avustajan laattaan tai seinään. Luovuttajien tunnustamisprosessi on osa tapaa, jolla voittoa tavoittelematon järjestö kehittää jatkuvaa suhdetta kannattajaan.
“Kiitos” sanominen lahjaa annettaessa ei koskaan vaadita, mutta se on aina hyvä muoto. Voittoa tavoittelemattomat järjestöt muodostavat lahjoista suurimman osan toimintabudjetistaan. Heidän edun mukaista on noudattaa kaikkia muodollisuuksia ja ilmaista arvostavansa lahjoja. Luovuttajien tunnustaminen on tyypillisesti organisaation kehitysosaston tehtävä. Kehityshenkilöstö hallinnoi koko suhdetta lahjoittajiin ja mahdollisiin lahjoittajiin.
Yksi ensimmäisistä asioista, joita kehityspäällikkö tekee lahjoituksen saapuessa, on lähettää lahjoittajan kuittauskirje. Luovuttajalle voidaan antaa myös muita arvostusmuotoja, mutta peruskirje varmistaa, että lahjoittajaa kiitetään virallisesti vähintään kerran. Kiitoskirje on virallinen askel luovuttajien viljelyprosessissa, jota pidetään parhaana käytäntönä varainkeruuteollisuudessa.
Joissakin tapauksissa lahjoittajan kuittauskirjeellä on toissijainen tarkoitus täyttää verovaatimukset. Esimerkiksi Yhdysvaltojen voittoa tavoittelematon verolainsäädäntö edellyttää, että järjestöt toimittavat lahjoittajille lahjoista kuitin, joka osoittaa, onko lahja vähennyskelpoinen. Kuitin on sisällettävä myös kieli, jonka mukaan lahjoituksesta ei ole saatu mitään arvokasta. Erillisen kuitin lähettämisen sijaan monet organisaatiot käyttävät kuittauksena luovuttajan kuittauskirjettä, jossa yhdistetään nämä kaksi toimintoa.
On myös muita tapoja tunnustaa lahjoittajia, kun kiitoskirje on lähetetty. Jotkut järjestöt järjestävät kerran vuodessa erityistä luovuttajien tunnustustilaisuutta suurille luovuttajille. Muut organisaatiot julkaisevat luettelon lahjoittajista vuosikertomuksessa tai mainoksena näkyvissä julkaisuissa. Joissakin tapauksissa voittoa tavoittelemattomat järjestöt suunnittelevat erityisiä tunnustusohjelmia, joihin kuuluu lahjoittajien nimien lisääminen luovuttajan seinälle tai erityiselle lahjoittajataululle, joka näytetään vuoden tai pidempään.
Avain asianmukaiseen tunnustamiseen on ymmärtää sen rooli luovuttajien viljelyssä. Järjestöt yrittävät kehittää pitkäaikaisia suhteita lahjoittajiin. Tämä on järkevää, koska lahjoittajat ovat ensisijainen tulonlähde. Kehitystarjousten tehtävänä on siirtää lahjoittajia lahjoitusprosessiin varmistaen, että he antavat säännöllisesti ja lisäävät lahjojensa kokoa ajan myötä. Luovuttajien tunnustus on tärkeä tapa saada lahjoittajat tuntemaan itsensä arvostetuiksi ja pitää heidät sitoutuneina.