Kollektiivinen älykkyys, joka tunnetaan myös nimellä jaettu älykkyys, on ryhmien kehittyvä ominaisuus, joka syntyy, kun monet yhteis- tai kilpailukykyiset henkilöt työskentelevät samaa päämäärää kohti. Tämä “älykkyys” ei välttämättä rajoitu ihmisiin – muilla ryhmissä elävillä organismeilla, kuten bakteereilla ja muurahaisilla, ja jopa organismien komponenteilla, kuten soluilla, on uusia ominaisuuksia, jotka ovat verrattavissa kollektiiviseen älykkyyteen tai “ryhmämieleen”. Riittävän kokoisilla ryhmillä on taipumus voittaa pienryhmien taipumus yrittää minimoida konflikteja välttämällä kiistanalaisia aiheita tai toimintoja, vaikka ne olisivat tärkeitä. Yksittäisten jäsenten puolueellisuus vaikuttaa myös paljon suurempiin ryhmiin kuin pieniin ryhmiin. Kun nämä piirteet on minimoitu, suurempi ryhmä, joka pyrkii kohti yhteistä päämäärää, osoittaa yleensä paljon enemmän älyllisiä ja ongelmanratkaisukykyjä kuin pienemmät ryhmät tai yksilöt.
Ryhmällä on oltava useita tärkeitä ominaisuuksia, jotta kollektiivisen älykkyyden kehittyvä ominaisuus voi täysin ilmetä. Ryhmän jäsenten on avoimesti jaettava ajatuksensa ja ideansa, jotta kaikki jäsenet voivat työskennellä samalla tietämyksellä. Näitä ideoita, kun ne on jaettu, on kritisoitava ja muutettava muiden ryhmän jäsenten kanssa niin kauan kuin muutos ja kritiikki jaetaan. Lisäksi ideoita on tarkasteltava omien ansioidensa perusteella, ei ideaa ehdottavan henkilön maineen perusteella. Kollektiivinen älykkyys ilmenee voimakkaimmin silloin, kun suuri ryhmä toimii melkein yhtenä “mielenä” ja jakaa vapaasti tietoa ja synteesi kollektiivin tietämyksestä.
Kollektiivinen älykkyys on suosittu opintoalue monilla aloilla, kuten neurotieteen, psykologian, liiketoiminnan ja tietojenkäsittelytieteen aloilla. Tietojenkäsittelytieteilijät rakentavat usein malleja määrittääkseen, kuinka monimutkaisista järjestelmistä voi syntyä erilaisia ominaisuuksia, kuten ryhmäälyä. Kollektiivinen älykkyys on erityisen käytännöllistä liiketoimintaa kohtaan, koska ryhmäpäätökset ohjaavat usein innovaatioita, liiketoimintasuunnitelmia, markkinointistrategioita ja muita tärkeitä elementtejä. Tutkijat pyrkivät saamaan enemmän tietoa kollektiivisen älykkyyden syntymisen olosuhteista, jotta yritykset voivat luoda ympäristön, joka edistää kollektiivista ajattelua ja innovointia.
Viestinnän nykyaikaiset edistysaskeleet ovat nopeasti kehittäneet ihmiskunnan kykyä kollektiiviseen älykkyyteen. Erityisesti Internet tarjoaa foorumin laajalle levittämiselle, muuttamiselle ja keskustelulle monista inhimillisen tiedon osa -alueista. Yksilöt eri puolilta maailmaa, joilla on erilaiset taustat, osaamisalueet, ajatteluprosessit ja kulttuuriset edellytykset, voivat tehdä yhteistyötä samoista aiheista minimoiden yksilöiden ja pienryhmien ennakkoluulojen vaikutukset ja edistämällä “kollektiivisen mielen” syntymistä monien ihmisten mielen monimutkaisia vuorovaikutuksia.