Lorenzin käyrä on yksinkertainen graafinen esitys eriarvoisuudesta. Se kuvaa tapaa, jolla muuttuja jaetaan suhteellisesti yksikköjoukolle. Taloustieteilijät käyttävät usein Lorenzin käyrää kuvaamaan sosiaalista eriarvoisuutta, mutta myös muut alat ovat ottaneet sen omakseen. Sen keksi vuonna 1905 Max Lorenz.
Lorenz-käyrän piirtäminen vaatii kaksiulotteisen kuvaajan. Molemmat akselit edustavat prosenttiosuuksia ja on siten numeroitu nollasta 100: een tai nollasta yhteen. X-akseli edustaa yleensä yksilöiden populaatiota. Y-akseli kuvaa jotakin resurssia tai ominaisuutta, jota x-akselin yksilöillä on eri asteina. X-akselin yksilöt on järjestetty y-akselin muuttujan mukaan.
Tuloksena on käyrä, joka sijaitsee jossain suoran lävistäjän ja yhdeksänkymmenen asteen kulman välissä. Suora lävistäjäviiva edustaa mahdollisimman suurta tasa -arvoa. Sen kaltevuus on yksi; sillä on aina sama arvo x: lle ja y: lle. Tämän viivan seurauksena väestön jäsenet eivät eroa y-akselin muuttujan mukaan. Vastakkaisen ehdon, täydellisen eriarvoisuuden, kaltevuus on nolla, kunnes se saavuttaa x-akselin loppuun, jolloin siitä tulee äkillisesti pystysuora. Tämä ehto viittaa siihen, että vain yhdellä populaation jäsenellä on jokin y-akselin resurssi tai ominaisuus. Kaikki välissä olevat käyrät edustavat välitöntä epätasa -arvoa.
Yleisin Lorenzin käyrän käyttö on taloustiede. X-akseli edustaa kotitalouksia ja y-akseli vastaa heidän tulojaan. Tämän kaavion rivit vastaavat ajatuksia, kuten ”köyhimmät 40% kotitalouksista ansaitsevat 15% kaikista tuloista”. Mitä kauempana käyrä on suorasta lävistäjästä, sitä pahempi on epätasa -arvo. Koska kuvaaja on kaksiulotteinen, se kuvaa enemmän kuin vain eriarvoisuuden määrää. Se voi osoittaa, mihin väestöön eriarvoisuuden rajat on vedetty. Se voi myös edustaa eriarvoisuutta asteittain tai vakavana.
Taloustieteilijät käyttävät numeroa nimeltä Gini -kerroin tiivistääkseen Lorenzin käyrän esittämän eriarvoisuuden. Gini -kerroin lasketaan jakamalla todellisen käyrän ja täydellisen tasa -arvon välinen alue suoran alla olevan kolmion kokonaispinta -alalla. Gini -kerroin voi laskea mihin tahansa nollan ja yhden välille siirtymällä täydellisestä tasa -arvosta täydelliseen eriarvoisuuteen. Tämän laskelman tekeminen reaalimaailman talouksille tuottaa monenlaisia tuloksia: Pohjois -Eurooppa on alhaalla ja Afrikka ja Etelä -Amerikka kärjessä.