Mitä erilaisia ​​kaupan rahoitusohjelmia on?

Valtion tai kansainväliset rahoitusjärjestöt sponsoroivat kaupan rahoitusohjelmia kannustaakseen pankkeja rahoittamaan yksityisen sektorin kauppoja alueilla, joilla rahoitusmarkkinat hajoavat. Tyypillisiä ohjelmia ovat luottotakuut, valmiusluottolimiitit ja riskinhallintaohjelmat erityisesti alueilla, joilla on valuuttarajoituksia ja joilla ulkomaankauppa tarjoaa likviditeettiä valuuttamääräisenä. Kansainvälisiä järjestöjä sponsoroivat vuodesta 2011 lähtien Aasian kehityspankki, Maailmanpankin kansainvälinen rahoitusyhtiö ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki.

Luottotakuuohjelmat varmistavat, että viejän pankki saa maksun remburssilla, vaikka maahantuoja tai tuojapankki ei maksaisi odotetusti. Tämä kannustaa pankkeja ottamaan vastaan ​​asiakkaita, joiden kanssa he eivät ehkä normaalisti työskentele, ja mahdollistaa pienempien yritysten osallistumisen tuonti- ja vientitapahtumiin. Luottotakuut annetaan yksittäisten tapahtumien perusteella sen jälkeen, kun tuoja ja viejä ovat neuvotelleet ehdoista. Maahantuojan pankin ja viejän pankin on yleensä hyväksyttävä, ennen kuin kaupan rahoitusohjelmien sponsori tarjoaa luottotakuun.

Riskien vähentäminen on yksi kaupan rahoitusohjelmien keskeisistä tavoitteista. Sponsoroivat organisaatiot vähentävät tai poistavat yksittäisille pankeille aiheutuvat riskit takaamalla täyden tai osittaisen takaisinmaksun kaupallisen tai poliittisen riskin edessä. Kehittyneempien maiden yrityksille tämä riski katetaan yleensä yksityisellä kauppavakuutuksella, mutta vähemmän kehittyneillä alueilla tällaisen politiikan kustannukset olisivat kohtuuttomat, mikä edellyttäisi julkisen sektorin tai alueellisten kansainvälisten järjestöjen toimia. Aasian kehityspankki voi taata kaupan kiinalaiselta yritykseltä thaimaalaiselle yritykselle ja lupaa maksun, jos poliittinen epävakaus yhdessä tai toisessa maassa estää liiketoimen toteuttamisen.

Kaupan rahoitusohjelmat tarjoavat myös valmiusluottolimiittejä, joiden avulla pankit voivat rahoittaa lainoja ennen ja jälkeen tapahtumakustannusten. Monet kaupan rahoitusjärjestöt tarjoavat ohjelmia, joilla lainataan lisärahoitusta pankeille, jotka lainaavat varoja asiakasyrityksille maksamaan kulut, jotka eivät välttämättä kuulu yksittäiseen vienti-/tuontisopimukseen. Tässä tapauksessa organisaatio ottaa pankin riskin sen sijaan, että takaa yksityisen tuojan tai viejän suorituskyvyn. Esimerkki tällaisesta lainasta voi olla indonesialaisen vaatteiden valmistajan ostama kangas ja muut tarvikkeet suuren vientitilauksen täyttämiseksi.

Alueelliset kaupan rahoitusohjelmat, kuten Aasian kehityspankin tai Afrikan kehityspankin ohjelmat, on suunniteltu edistämään alueen sisäistä kauppaa sekä tukemaan jäsenmaiden pankkeja ja yrityksiä tuonti- ja vientitoiminnassa alueen ulkopuolella. Kolmannen tai jopa neljännen maan pankit saattavat osallistua liiketoimiin, mikä lisää entisestään kaikkien kauppasitoumusten riskiä. Esimerkiksi vietnamilainen yritys saattaa tuoda ranskalaisia ​​pääomalaitteita, ja vientiä rahoittaa saksalainen pankki. Aasian kehityspankki voi sitten tarjota saksalaiselle pankille luottotakuun, jonka tuojapankki maksaisi.