Kassanhallintapolitiikat ovat strategioita, joiden avulla voidaan tehokkaasti valvoa käteisen keräämistä, maksamista ja sijoittamista. Erityisen kassanhallintapolitiikan kehittäminen on erittäin tärkeää lähes kaikentyyppisille yrityksille tai organisaatioille sekä kotitalouden talousarvion tehokkaan hallinnan prosessille. Tästä syystä yrityksen tai muun organisaation tarpeita vastaavan politiikan laatiminen on erittäin tärkeää, jos yritys haluaa saavuttaa tavoitteensa. Osana politiikan valmistelua on tärkeää laatia ohjeet siitä, miten rahaa käytetään, miten sitä säästetään ja miten se sijoitetaan.
Yksi ensimmäisistä askelista toimivan kassanhallintapolitiikan kehittämisessä on määritellä erityiset menettelyt varojen hallinnoimiseksi niiden keräämisen yhteydessä. Yrityksille tämä tarkoittaa maksujen vastaanottamisprosessia, niiden kirjaamista yrityksen myyntisaamisiin ja varmista, että nämä varat on talletettu asianmukaiseen yrityksen pankkitiliin. Käytäntö sisältää usein ohjeita kerättyjen tulojen kirjaamisesta ja kirjaamisesta ajoissa, jolloin yritys voi käyttää näitä varoja maksamaan omat laskunsa ajoissa ja välttää myöhästymismaksut ja seuraamukset.
Kun varat on kirjattu asianmukaisesti, kassanhallintapolitiikassa käsitellään yleensä menettelyjä varojen kohdentamiseksi tiettyihin tarkoituksiin. Näiden määrärahojen puitteissa on otettava käyttöön erityisiä tarkastuksia ja saldoja, joiden avulla voidaan valvoa näiden varojen käyttöä talousarviokauden aikana. Jos esimerkiksi vuotuisessa talousarviossa osoitetaan kiinteä määrä varoja perunalastujen ostamiseen, käytäntö voi olla sallia vain tietyn määrän pelimerkkejä kalenterikuukauden aikana. Tämä auttaa estämään kaikkien rivikohdalle varattujen varojen kulumisen kerralla ja varmistaa, että siitä on hyötyä koko budjettikaudella.
Kassanhallintapolitiikka ei koske vain sitä, miten ja milloin rahaa käytetään, vaan myös sitä, miten ja milloin rahaa säästetään. Yleensä tämä tarkoittaa tietyn prosenttiosuuden tunnistamista tietyn ajanjakson aikana saaduista kokonaistuloista ja kohdistamista säästöihin tai jonkinlaisiin investointeihin. Tavoitteena on, että rahaa jätetään jatkuvasti syrjään jonkinlaisessa korollisessa hankkeessa, joka auttaa ajan mittaan keräämään käteisvarantoja käytettäväksi hätätilanteissa. Rakentamalla tämän komponentin yleiseen käteishallintapolitiikkaan yritys tai kotitalous voi säästää ainakin vähän rahaa ja vahvistaa taloudellista vakauttaan.
Kassanhallintapolitiikan tavoitteena on antaa ohjeita varojen keräämisestä, käyttämisestä ja säästämisestä parhaalla mahdollisella tavalla. Yrityksen kasvaessa on todennäköistä, että käytännön tarkat menettelytavat muuttuvat uusien olosuhteiden mukaan. Tarkistamalla määräajoin kassanhallintapolitiikan nykyisiä ehtoja omistajat ja johtajat voivat varmistaa, että yrityksen varoja käytetään parhaalla mahdollisella tavalla, jolloin yritys saa korkeimman mahdollisen tuoton.