Mitkä ovat erilaiset palkitsemisjärjestelmät?

Erilaisten palkitsemisjärjestelmien ymmärtämisessä keskeistä on se tosiasia, että kaikentyyppisen palkitsemisen perusperiaatteena tehdystä työstä liittyy jonkinlainen taloudellinen korvaus suoritetuista palveluista. Korvaus on avainsana palkitsemisjärjestelmien ymmärtämisessä, ja se voi tulla useissa muodoissa. Se voi olla peruspalkkaa, lykättyä korvausta, etuja, provisioita tai kannustimia.

Peruspalkka tai palkka on yleisin palkkausjärjestelmä, koska se on suorempi maksu suoritetuista palveluista. Tämäntyyppinen palkitsemisjärjestelmä luokitellaan peruskorkojärjestelmäksi, koska täsmällinen palkkaus tässä palkitsemisjärjestelmässä perustuu työnantajan ja työntekijän välisen sopimuksen täsmällisiin ehtoihin. Siten työntekijä tietää tarkalleen, paljonko hän odottaa ja milloin odottaa palkkaa. Jos esimerkiksi sopimuksessa määrätään, että työntekijälle maksetaan palkkaa joka kuukauden ensimmäisenä päivänä, työntekijällä voi olla oikeus valittaa, kun ensimmäinen kuukausi on kulunut eikä hän ole saanut odotettua maksua.

Toinen palkkausjärjestelmien osa, joka on vähemmän välitön kuin palkka tai palkka, on luonteeltaan kertyvä lykkäysjärjestelmä. Tämä on edelleen sidoksissa palkkaan, koska se on edelleen osa työntekijän työsuhteen aikana kertymää korvausta. Laskennallinen korvaus voi sisältää eläkkeitä ja muita eläkepaketteja, jotka työntekijät voivat ansaita, jos he täyttävät tietyt työsopimuksen ehdot. Tässä mielessä tämäntyyppinen palkitsemisjärjestelmä voidaan luokitella kannustinperusteiseksi tai työsuhde-etuudeksi.

Vakuutus on toinen palkitsemisjärjestelmä, joka voidaan luokitella etuudeksi. Etuuksien ei tarvitse olla suurelta osin rahallisia, koska ne voivat tulla moniin muihin hyödyllisiin ja korvaaviin muotoihin, jotka eivät välttämättä liity käteiseen, mutta silti taloudellisesti hyödyttävät työntekijöitä. Esimerkki tällaisesta etuudesta on asunnon tarjoaminen työntekijälle osana työllisyyspakettia. Tällaiseen työsuhde -etuuteen ei yleensä sisälly fyysisen käteisrahan siirtämistä työntekijälle, koska työnantaja huolehtii yleensä kaikista majoitukseen liittyvistä maksuista. Silti järjestely tarjoaa työntekijälle taloudellista hyötyä vapauttamalla työntekijän asumiskustannuksista.