Par -tuotto, jota kutsutaan myös nimelliskorkoksi, on silloin, kun kuponkikorko ja joukkovelkakirjan tuotto ovat yhtä suuret ja joukkovelkakirjan hinta on sama kuin sen nimellisarvo, jota kutsutaan myös nimellisarvoksi. Nimellisarvo on lainasijoittajalle eräpäivänä suoritettu maksu ja kuponkikorko on hänen saamansa vuosikorko. Tuotto tai tuotto eräpäivään (YTM) on yleensä arvio joukkolainasijoituksen keskimääräisestä tuotosta, jos obligaatiota ei myydä ennen sen erääntymistä. YTM: n on laskettava kaikki tulevat maksut nykyisin ehdoin. Par -tuotto voi tapahtua, koska joukkovelkakirjalaina voidaan hinnoitella par-, par- tai alle par -arvoon, ja kun obligaatio on par -arvoinen, tuotto ja kuponkikorko ovat samat.
Monien muiden rahoitusvälineiden tapaan joukkolainojen hinnat ja tuotot nousevat ja laskevat monien kysyntään ja tarjontaan vaikuttavien tekijöiden seurauksena. On kuitenkin muistettava, että joukkovelkakirjalainojen tuottoilla ja hinnoilla on luontainen käänteinen suhde; toisin sanoen esimerkiksi joukkovelkakirjojen hintojen noustessa joukkovelkakirjalainojen tuotot laskevat ja päinvastoin. Jos esimerkiksi joukkovelkakirjalainan hinta on yli parin, sen kuponkikorko on yleensä korkeampi kuin tuotto. Teoriassa tuoton on noustava saadakseen hinnan laskemaan, kunnes hinta saavuttaa nimellisarvon. Samaan aikaan kuponkikorko ja tuotto ovat samat, ja niillä olisi niin sanottu nimellistuotto.
Kun joukkovelkakirjat noteerataan markkinoilla, niissä näkyy muun muassa kuponkikorko, joukkovelkakirjalainan hinta ja tuotto. Parillisen tuoton omaavan joukkovelkakirjalainan havainnollistamiseksi voidaan harkita hypoteettisen esimerkin käyttöä. Joukkovelkakirjalainan hinta voi olla yli 103.31, ja sen kuponkikorko voi olla 5.75 ja tuotto 4.74. Tuoton nousu, joka sitten saavuttaa lopulta kuponkikoron tasolle 5.75, laskee joukkovelkakirjan hinnan pariin tai 100: een, ja sitten olisi saavutettu nimellistuotto. Muussa tapauksessa hinta laskee ja saavuttaa parin, kun tuotto nousee, kunnes se on sama kuin kuponkikorko.
Käytännössä on harvinaista kohdata joukkovelkakirjakauppaa tarkasti par. Jotkut joukkovelkakirjat käyvät kauppaa hyvin lähellä paria, esimerkiksi välillä 99–101. Kun joukkovelkakirjat käyvät kauppaa näiden kahden arvon välillä, niiden katsotaan olevan suurin piirtein par.
Lainatyyppi, jota kutsutaan nollakuponkilainaksi, on hyvä esimerkki joukkovelkakirjasta, joka myydään alennuksella tai alle par. Toisin kuin monet muut joukkovelkakirjalainat, tämäntyyppinen ei maksa haltijalle kuponkeja ostopäivän ja eräpäivän välillä. Erääntyessään sijoittaja saa nimellisarvon, jonka avulla hän voi saada voittoa alennetun hinnan ja nimellisarvon erotuksesta.