Mikä on pääomarakenteen ja pääomakustannusten välinen suhde?

Pääomarakenteella ja pääomakustannuksilla on suora yhteys yrityksen taloudelliseen hyvinvointiin. Kun pääomarakenne ja sijoitetun pääoman erityiskustannustyyppi ovat tasapainossa, ne voivat auttaa valitsemaan oikeat investointityypit yrityksen puolesta, miten käyttää parhaalla mahdollisella tavalla resursseja, joita ei tarvita liiketoiminnan päivittäiseen toimintaan ja jopa siihen, miten ostaa laitteita, jotka tuovat ydinliiketoiminnalle eniten hyötyä ajan mittaan. Sijoittamatta pääomarakennetta ja pääomakustannuksia liiketoimintaan tuottavimmalla tavalla, toiminnan epäonnistumisen mahdollisuus kasvaa.

Pääomarakenteen ja pääomakustannusten välisen suhteen ymmärtämiseksi on tarpeen määritellä jokainen termi. Pääomarakenteella tarkoitetaan sekä yrityksen lyhyen että pitkän aikavälin velan yhdistelmää sekä yhteisen ja etuoikeutetun pääoman tasoa. Velka sisältää kaikki jäljellä olevat joukkovelkakirjalainat sekä maksettavat erät, joiden kesto on vähintään vuosi. Osakkeet sisältävät liiketoiminnan voittovaroja sekä yhtiön varojen osana pidettäviä osakkeita ja kantaosakkeita. Pääomakustannuksilla tarkoitetaan hyötyjä tai tuottoja, joita yritys odottaa tuottavansa tietyn projektin toteuttamisesta, kuten uuden tuotantolaitoksen rakentamisesta.

Tämä tarkoittaa sitä, että pääomarakenteen ja pääomakustannusten välinen yhteys auttaa osoittamaan, kuinka päätökset liiketoiminnan harjoittamisesta vaikuttavat suoraan sekä velkaan että yrityksen omaan pääomaan tiettynä ajankohtana. Jos esimerkiksi pääomakustannusanalyysi osoittaa, että uuden laitoksen rakentamisesta saatava tuotto ei johda tuntuvaan tulonlisäykseen, velkakasvu vaikuttaisi pääomarakenteeseen ilman jonkinlaista pääoman kasvua, joka ylimääräisiä kuluja. Tämän seurauksena liiketoiminnan taloudellinen vakaus vaikuttaa haitallisesti.

Jos pääoman rakenteen ja pääomakustannusten välistä suhdetta ei tunnusteta, mahdollisuudet ottaa lisävelkaa ottamatta vastaan ​​paljon etuja lisääntyvät. Ajan myötä tämä voi heikentää liiketoimintaa siinä määrin, että toiminnan jatkaminen ei ole mahdollista. Jos velan ja oman pääoman välinen tasapaino pidetään kohtuullisella alueella, liiketoiminta pysyy elinkelpoisena talouden taantuman aikana ja sillä on paremmat mahdollisuudet jatkaa toimintaa pitkällä aikavälillä.