Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin sertifioitu kassasekki. Sertifioitu sekki ja kassasekki ovat kaksi erillistä keinoa, joilla taataan rahaa maksun aikana. Molempiin lomakkeisiin liittyy pankin lupaus siitä, että sekki on kirjoitettu, ja se maksetaan pyynnöstä viipymättä. Pankit veloittavat tyypillisesti pienen maksun kummankin pyynnön käsittelystä ja antamisesta.
Sertifioidun kassasekin sijasta yksityishenkilö voi pyytää pankinsa varmennettua sekkiä. Tämän allekirjoittavat sekä tilinomistaja että pankki, jossa tilinhaltijalla on varoja. Pankin allekirjoitus on takuu, joka vahvistaa tilinhaltijan henkilöllisyyden ja että shekin summan rahat ovat asiakkaan tilillä. Kun shekki on lunastettu, se nostaa varoja suoraan asiakkaan tililtä. Jos sertifioidussa sekissä on ongelmia eikä sitä voi lunastaa, sekä asiakas että pankki ovat vastuussa, ja loukkaantunut osapuoli voi hakea oikeustoimia molempia vastaan.
Asiakas, joka haluaa aloittaa turvallisen rahansiirron, voi myös käyttää kassasekkiä sertifioidun kassasekin sijasta. Tämän tyypin kirjoittaa suoraan pankki, joka on sekin ainoa allekirjoittaja. Laitos lupaa maksaa shekissä mainitun summan ja maksaa takaisin asiakkaan tililtä. Varojen siirto tapahtuu asiakkaan tililtä suoraan pankkiin, eikä sekkisi lunastajalle. Jos kassasekillä on ongelmia, loukkaantunut osapuoli voi hakea välittömästi oikeustoimia pankkia vastaan.
Vaikka sertifioitua kassasekkiä ei ole, kumpaakaan näistä todellisista maksutavoista voidaan käyttää ja pyytää liiketapahtuman tai myynnin aikana, jossa vaaditaan suuri summa rahaa. Kaupalliset vuokranantajat vaativat usein uusilta vuokralaisilta vakuuksia ja yhden kuukauden vuokraa varmennettujen shekkien muodossa. Tämä tarjoaa vuokranantajalle tietyn määrän turvaa varojen saatavuudesta vuokralaiselta, jonka kanssa vuokranantaja ei ole aikaisemmin ollut tekemisissä.
Sekä sertifioidut että kassasekit ovat yleisesti pyydettyjä maksutapoja asunnon myynnin yhteydessä. Yleensä ostaja tarjoaa tämän kattaakseen asunnon käsirahamaksun. Ennakkomaksut ylittävät usein 20% asunnon kokonaishinnasta. Näiden tarkastusten suuren luonteen vuoksi asuntomyyjät ja kiinteistönvälittäjät haluavat varmistaa, että varat ovat käytettävissä ennen talon omistajuuden siirtämistä.