Valuuttamarkkinat ovat maailmanlaajuinen valuuttakauppa. Valuutoilla käydään kauppaa sekä suuressa että pienessä mittakaavassa. Jotkut hallitukset velvoittavat kiinteän valuuttakurssin valuuttojen välillä sen sijaan, että sallisivat vapaiden markkinoiden määrittää hinnat. Toiset käyttävät kelluvaa valuuttakurssia, joka riippuu valuuttamarkkinoista saavuttaakseen hintatasapainon. Monet tekijät vaikuttavat valuuttamarkkinoiden hintoihin, joista monet ovat olennaisesti arvaamattomia.
Yksilöt voivat osallistua pienimuotoisesti valuuttamarkkinoille matkustustarkoituksiin. Olipa he hankkineet valuuttaa etukäteen tai eivät, he ovat osa valuuttojen maailmanlaajuisia valuuttamarkkinoita. Suuremmassa mittakaavassa kansainväliset pankit ja rahoitusyhtiöt voivat käydä kauppaa valuuttamarkkinoilla tulojen saamiseksi. Jos laitos voi saada haltuunsa valuutan ennen sen arvon nousua, se voi tuottaa voittoa vaihtamalla valuutan myöhemmin uudelleen.
Kiinteällä valuuttakurssilla valtiot kuitenkin asettavat valuuttakurssin. Monet hallitukset pitävät kiinteistä valuuttakursseista, koska ne voivat edistää talouden vakautta. Jo ennen euron käyttöönottoa monissa Euroopan maissa oli sopimuksia valuuttojen yhdistämisestä valuuttakurssien vakauttamiseksi. He yrittivät estää suuria valuuttakurssivaihteluita maiden välillä, mikä nähtiin aiheuttavan epävakautta ja inflaatiota. Euro palvelee tehokkaasti valuuttakursseja pysyvästi, koska sillä on sama arvo kaikissa jäsenmaissa.
Muut maat, mukaan lukien Yhdysvallat, ovat tyypillisesti käyttäneet kelluvaa valuuttakurssia. Koska kelluva valuuttakurssi määräytyy valuuttamarkkinoiden perusteella, se voi muuttua nopeasti monien eri tekijöiden mukaan. Jotkut ovat väittäneet, että valuuttamarkkinat muistuttavat läheisesti täydellistä kilpailua, koska ne ovat suurelta osin sääntelemättömiä.
Poliittinen vakaus on yksi tekijä, joka voi vaikuttaa valuuttamarkkinoiden hintoihin. Kun sosiaaliset levottomuudet uhkaavat hallituksen kykyä käyttää valtaa, sen valuutta -arvo voi kärsiä. Ulkomaiset kauppiaat, olivatpa ne pieniä tai suuria, eivät halua vaihtaa vakaampaa valuuttaa epävakaampaan valuuttaan. Epävakaat maat kärsivät yleensä heikentyneestä taloudellisesta tuotannosta, mikä tarjoaa valuutan haltijoille vähemmän mahdollisuuksia lunastaa se. Vähemmän vakaiden valuuttojen vähentynyt kysyntä saa ne suoraan menettämään arvon valuuttamarkkinoilla.
Taloudelliset olosuhteet vaikuttavat myös valuuttakursseihin. Jos esimerkiksi elinkeinonharjoittajat epäilevät inflaation nousua vieraassa maassa, he ovat haluttomia ostamaan sen valuuttaa. Inflaatio heikentää valuutan ostovoimaa ja siten vähentää sen kysyntää. Bruttokansantuotteen (BKT) nousulla on kuitenkin taipumus lisätä valuutan arvoa. BKT on talouden kokonaisvahvuuden mittari ja lisää luottamusta sen valuuttaan.