Rahan aika -arvon ympärillä on lukuisia käsitteitä, mukaan lukien nykyarvo, tuleva arvo, poistot ja vaihtoehtoiset kustannukset. Nämä käsitteet ovat erittäin tärkeitä sijoitusmahdollisuuksien analysoinnissa ja hallinnassa. Käyttämällä erilaisia rahan aika -arvon käsitteitä henkilö voi verrata tehokkaasti erilaisia sijoitusmahdollisuuksia. Näiden käsitteiden lähtökohtana on selvittää, onko tulevaisuudessa pidemmän ajanjakson maksusarja arvokkaampi kuin kertakorvaus.
Nykyarvo on yksi suosituimmista rahan aika -arvon käsitteistä. Tulovirtaa analysoitaessa nykyarvon laskeminen antaa henkilölle mahdollisuuden päättää, mikä tulevan maksun arvo olisi tänään. Nykyarvoa laskettaessa on otettava huomioon monia tekijöitä, kuten korko ja aika ennen tulevan maksun suorittamista.
Rahan nykyarvon laskemisen lisäksi on olemassa raha -arvo -käsitteitä, jotka on suunniteltu laskemaan rahan tuleva arvo. Tätä käsitettä käytetään usein määrittämään maksusarjan arvon tulevaisuudessa. Yleensä tulevaisuuden arvot lasketaan sijoituksille, jotka tarjoavat kiinteää korkoa pitkäksi aikaa.
Sijoituksen sisäisen tuoton (IRR) laskeminen on toinen kaava, joka perustuu rahan aika -arvon käsitteisiin. Tämä laskelma tehdään määrittämään tietyn sijoituksen keskimääräinen vuotuinen tuotto. Sisäisen tuoton analysoiminen voi auttaa sijoittajia määrittämään, tuottavatko tietyt sijoitukset tuottoa, joka on suurempi kuin sijoitusten tekemiseen käytetyn pääoman hinta.
Poistot ovat toinen käsite, jota käytetään lainan maksuerien luomiseen. Nämä maksut sisältävät yleensä korkoja ja periaatemaksuja, koska lainaa pienennetään vähitellen ajan myötä. Yleensä lyhennettyjä maksuja sovelletaan lainasta kertyneisiin korkoihin ja loput periaatteeseen. Ajan myötä suurinta osaa maksusta aletaan soveltaa periaatteeseen, ja vähemmän siirtyy korkomaksuihin.
Mahdollisuuskustannuksia pidetään myös yhtenä rahan aika -arvon käsitteistä. Tämän käsitteen lähtökohtana on, että jokaista sijoitusmahdollisuutta on mitattava suhteessa menetettyyn mahdollisuuteen, johon sijoittaja ei toiminut. Ero käyttämättömästä mahdollisuudesta syntyneessä summassa verrattuna mahdollisuuteen, johon se on käyttäytynyt, on vaihtoehtoinen hinta.