Kaareva fasciculus on hermokuitujen nippu, joka yhdistää aivojen ajalliset ja parietaaliset lohkot, jotka tunnetaan nimellä temporoparietal risteys (TPJ), etulohkoon. Sitä pidetään myös yhtenä neljästä komponentista, jotka käsittävät ylemmän pitkittäisen fasciculuksen (SLF). Lääkintäyhteisössä käydään kuitenkin edelleen keskustelua tarkasta yhteysalueesta edellä mainituissa kolmessa lohkossa. Kaareva fasciculus on latinalainen termi “kaareva nippu”.
Jotkut neurologit uskovat, että kaareva fasciculus yhdistää TPJ: n alueen, jota kutsutaan Wernicken alueeksi, etuosan lohkon alueeksi, jota kutsutaan Brocan alueeksi. Wernicken aluetta käytetään puheen tunnistamiseen tai ymmärtämiseen, kun taas Brocan aluetta käytetään puheen tuottamiseen. Siten kaarevan fasciculuksen uskotaan molempien alueiden yhdistämisen avulla olevan tärkeä apuväline puhe- ja kirjoituskyvyn määrittämisessä.
Brocan alue tuli lääketieteelliseen sanakirjaan vuonna 1861, kun ranskalainen neurokirurgi Paul Broca tutki kuolleen potilaan aivot, joka ei ollut kyennyt sanomaan lausetta ja kirjoittamaan ajatuksiaan. Potilaalla, joka oli nimetty “rusketukseksi” ainoan artikulatiivisen äänen mukaan, jonka hän pystyi lausumaan, oli tämä vamma, vaikka hän kykeni tunnistamaan puheen. Tan oli kuitenkin vapaa kaikista puhehäiriöistä.
Tutkittuaan vielä kahdeksan potilasta Broca vahvisti vian: vaurion etulohkon vasemmassa alaosassa. Tämä symboloi ensimmäistä kertaa historiassa, että aivojen alue oli yhdistetty kieleen. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1871, saksalainen neurologi Carl Wernicke löysi toisen kieleen liittyvän aivojen alueen, joka sijaitsee ajallisen lohkon vasemman puolen takaosassa. Hän totesi, että ihmiset, joilla on vaurioita tällä alueella, voisivat tuottaa puhetta, mutta heidän puhettaan oli vaikea ymmärtää.
Niinpä ajan myötä neurologit teorioivat, että Wernicken alueen ja Brocan alueen välillä oli oltava hermopolku. Uskottiin, että tällainen yhteys mahdollisti ihmisten paitsi puhua myös tehdä sen johdonmukaisesti. Sitä hermopolkua, joka koostuu valkoisesta aineesta hermoston alueiden yhdistämiseksi suhteellisen kaukana toisistaan, kutsutaan kaarevaksi fasciculukseksi.
Muut neurologit kuitenkin haastavat kielellisen fasciculuksen teorian kielenkäsittelystä. Viimeaikaisten neuroradiologisten tutkimusten vuoksi jotkut tutkijat väittävät, että nippu yhdistää takaosassa olevat vastaanottoalueet premotorisiin/motorisiin alueisiin Brocan alueen sijasta. Yleisesti ollaan kuitenkin yhtä mieltä siitä, että kaareva fasciculus tarjoaa yhteyden aivojen ajallisen, parietaalisen ja etulohkon välille.