Mikä on kortinhaltijasopimus?

Useimmat maat edellyttävät kuluttajaluottokortteja tarjoavien rahoituslaitosten antavan asiakkailleen täydelliset tiedot luottokustannuksista, maksuehdoista, koroista ja muista asiaankuuluvista tiedoista. Useimmissa laitoksissa kortinhaltijasopimus täyttää kaikki nämä ilmoitusvaatimukset. Yleensä asiakkaille tarjotaan uuden luottokorttitilin avaamisen yhteydessä kortinhaltijasopimuksessa selkeästi tilin ehdot, mukaan lukien maksusummat, laskutusjaksot, institutionaaliset käytännöt, maksuaikataulut ja erilaiset seuraamukset.

Lainaus-, luotto- ja kuluttajansuojalainsäädäntö vaihtelee maittain. Tällaiset määräykset tarjoavat perusteelliset ehdot, joiden mukaisesti velkojat voivat myöntää, hallita ja veloittaa luottoa. Ne kattavat myös velkojien ja lainanottajien käytettävissä olevat oikeudet, velvollisuudet ja oikeussuojakeinot.

Koska tietojen paljastaminen on yksi kortinhaltijasopimuksen päätavoitteista, termi “sopimus” voi vaikuttaa harhaanjohtavalta. Huolellisten kuluttajien on ymmärrettävä kortinhaltijasopimuksen luonne ymmärtääkseen sen seuraukset. Toisin kuin perinteiset sopimukset, kortinhaltijasopimuksen vahvistamiseen ei tarvita allekirjoitusta. Kortinhaltijasopimuksessa julkistetuilla rajoittavilla tai epäoikeudenmukaisilla politiikoilla voi olla sitovia vaikutuksia aivan kuin osa allekirjoitettua sopimusta.

Selventämään tällaisten julkistamisasiakirjojen lukemisen ja ymmärtämisen tärkeyttä voidaan harkita joitain esimerkkejä. Ilman lukemista kuluttaja ei ehkä tiedä, että sopimus sisältää lyhyen lausekkeen, joka osoittaa lainanottajan oikeudellisesti sitovan hyväksynnän ilman allekirjoitusta tai muuta vahvistusta. Tässä lausekkeessa todetaan tyypillisesti, että kyseisen luottokortin käyttö on kortinhaltijasopimuksen ehtojen hyväksymistä. Ehdot ovat yleensä täytäntöönpanokelpoisia sopimusoikeuden nojalla.

Vaikka tietyt kortinhaltijasopimuksen ehdot ovat täytäntöönpanokelpoisia tietyissä tuomioistuimissa, muita ehtoja voidaan pitää täytäntöönpanokelvottomina lainkäyttöalueesta riippuen. Jos sopimuksessa määritellään tietty käytäntö, palkkio tai muu tiliehto, mutta lainanottajan lainkäyttöalueella on lakeja, jotka kieltävät tiukasti tällaiset käytännöt tai maksut, se ei ehkä ole sopimuksen täytäntöönpanokelpoinen osa. Sopimuksen tiettyjen osien mitätöiminen ei kuitenkaan välttämättä mitätöi koko sopimusta.