Valtionlainojen korot ovat korkoja, joita Yhdysvaltain valtiovarainministeriö (Treasury) maksaa joukkovelkakirjojen haltijoille heidän rahojensa käyttöön annetuista arvopapereista. Valtiovarainministeriö laskee liikkeeseen seteleitä, seteleitä ja joukkovelkakirjalainoja, mutta yleisö viittaa tyypillisesti kaikkiin kolmeen valtion arvopaperiin yhdessä nimellä ”valtionlainat”. Joukkovelkakirjojen korot vahvistetaan viikoittain järjestettävissä valtionkassahuutokaupoissa, ja ne määräytyvät hinnan mukaan, jonka suuret rahoituslaitokset ovat valmiita maksamaan joukkovelkakirjoista tarjouskilpailulla.
Yhdysvallat myy joukkovelkakirjoja yleisölle rahoittaakseen hallituksen toimintaa. Valtionlainoja voivat ostaa yksityishenkilöt sekä ulkomaiset tai kotimaiset yhteisöt. Monet ulkomaiset hallitukset käyttävät kansallisen budjetin ylijäämää ostaakseen joukkovelkakirjalainoja sijoituksena. Yhdysvaltain kansallinen velka on itse asiassa kokonaissumma, jonka hallitus on velkaa velkakirjojen haltijoille, sekä rahat, jotka hallituksen on palautettava tietyille kansantalouden tileille, kuten sosiaaliturvalle, josta hallitus on lainannut varoja.
Joukkovelkakirjalaina on rahalaina vastineeksi taatusta koronmaksusta laina -ajan kuluessa ja lainan pääoman palautuksesta lainan eräpäivänä. Valtiovelkakirjat, setelit ja joukkovelkakirjalainat eroavat toisistaan sen mukaan, kuinka kauan kuluu kunkin lainan erääntymiseen. Joukkovelkakirjalainoja pidetään yhtenä turvallisimmista sijoitusvälineistä, koska korkoja ja takaisinmaksua tukevat Yhdysvaltain hallituksen täysi usko ja luotto. Yhteisön katsotaan olevan erittäin epätodennäköinen laiminlyömään velvoitteensa. Valtionlainojen korot, jotka heijastavat yhtä turvallisimmista sijoituksista, vertaavat muiden velkapapereiden korkoja.
Valtiovarainministeriö asettaa joukkolainoille nimellisarvon ja koron ja myy ne rahoituslaitoksille huutokaupassa. Nämä rahoituslaitokset määrittävät, kuinka paljon ne ovat valmiita maksamaan joukkovelkakirjoista, perustuen niiden arvioihin hallituksen takaamien korkojen ja pääoman tulevien maksujen nykyarvosta ottaen huomioon inflaatio ja mahdollisuus, että korot nousevat tai laskevat tulevaisuudessa. Korkeimman tarjoajan velkakirjasta maksama lopullinen hinta on joko pienempi tai suurempi kuin nimellisarvo, mikä osoittaa, onko joukkovelkakirjalaina ostettu alennuksella tai lisähinnalla.
Valtionlainojen korot ja joukkovelkakirjojen tuotot ovat perustekijöitä korkojen asettamisessa kotimaassa, ja niillä on myös suuri vaikutus kansainvälisten korkojen määrittämiseen. Yhdysvalloissa kaikki muut joukkovelkakirjat ja velkapaperit vertaavat korkojaan valtionlainojen korkojen perusteella. Kaikkien yritysten tai muiden yksityisten yhteisöjen tarjoamien velkapapereiden tai joukkovelkakirjojen, joita pidetään korkeampina riskeinä kuin valtion liikkeeseen laskemia valtion joukkovelkakirjalainoja, on tarjottava korkeampi korko tai tuotto kuin vertailukelpoisilla valtion arvopapereilla.