Kirjojen keittäminen on yrityksen taloudellisten tietojen väärentämistä. Näin voidaan välttää verojen maksaminen tai pitää sijoittajat tyytyväisinä ja osakekurssit nousussa, tai yritykset voivat vuorotellen keittää kirjoja houkutellakseen uusia sijoittajia tai saadakseen lainoja. Termi tulee verbin kokata vaihtoehtoisesta merkityksestä, jota ei enää käytetä paljon englannin kielellä. Se voitaisiin karkeasti kääntää harhaanjohtavaksi tai harhaanjohtavaksi tai palvelemaan väärää tietoa. Termiä luova kirjanpito voidaan käyttää synonyyminä kirjojen ruoanlaittoon.
Yritys voi harjoittaa tätä laitonta toimintaa kahdella tavalla. Yksi on osoittaa tappioita, joita ei todellisuudessa ole, jotta voidaan hyödyntää verohelpotuksia. Käytäntö osoittaa tarkoituksellisesti vähemmän voittoa tai välittömiä tappioita, jotka eivät kuvaa tarkasti yrityksen talousasioiden todellista tilaa. Tämä tehdään joko saadakseen verohelpotuksia tai kiertääkseen suuremman osan veroista.
Yleisemmin yritykset eivät kuitenkaan halua tehdä tappioita. He haluavat näyttää suuria tuloja ja voittoja, jotta sijoittajat pysyisivät sitoutuneina yritykseensä. Tällöin he voivat harjoittaa kirjojen valmistamista muuttamalla tarkoituksellisesti taloudellisia tilejä osoittaakseen, että yritys toimii paljon paremmin kuin se todellisuudessa on. On olemassa useita tapoja, joilla yritykset voivat harjoittaa kirjojen valmistamista pitääkseen sijoittajien luottamuksen korkealla.
Vuoteen 2002 asti oli sallittuja tiettyjä menetelmiä, jotka auttaisivat yrityksiä harjoittamaan kirjojen keittämistä tekemättä mitään laitonta. Yksi tapa oli käyttää taseen ulkopuolista kirjanpitoa. Yritykset voivat käyttää rahaa tietyillä tavoilla, joita ei tarvitse merkitä tilinpäätökseen. Joissakin tapauksissa velat voivat olla epätasapainossa tai niitä ei luetella tilinpäätöksessä luomalla niin kutsutut erikoiskokonaisuudet (SPE), jotka ovat itse asiassa emoyhtiön muodostamia uusia yrityksiä.
SPE: t antoivat emoyhtiöille mahdollisuuden kirjata osan veloistaan, koska ne olivat “uudelle yhtiölle”. Tällä tavalla SPE: lle solmitut velat voivat olla epätasapainossa, eikä niitä voi merkitä emoyhtiön kirjanpitoon. Vaihtoehtoisesti emoyhtiö voisi siirtää osan veloistaan SPE: lle, jotta sen voitto -velkasuhde näyttäisi suuremmalta kuin se todellisuudessa oli. Tämä oli aiemmin laillista, mutta nyt se on kielletty Yhdysvaltojen Sarbanes-Oxley-lain vuonna 2002 hyväksymällä lailla, joka edellyttää taloudellista raportointia suurempaa avoimuutta.
Muita kirjojen valmistusmenetelmiä ovat yksinkertainen mutta laiton teko, joka muuttaa voitto-/tappiolaskelmia rohkealla valehtelulla todellisista luvuista väittäen, että ne ovat parempia tai huonompia kuin ne ovat. Muita tapauksia ovat eläkkeelle maksettavan rahan laskeminen osana omaisuutta suurten velkojen kattamiseksi, jo myytyjen, mutta ei lähetettyjen varojen laskeminen tai lisäkustannusten kirjaaminen (ja niiden tosiasiallinen tekeminen) asiakkaiden luottamuksen lisäämiseksi, vaikka yrityksellä ei ole varaa näihin lisäkustannuksiin.
Monet näistä ”luovan kirjanpidon” menetelmistä ovat nyt laittomia vuodesta 2002, ja jotkut ovat olleet laittomia paljon pidempään. Ne ovat kaikki harjoitettuja petosmenetelmiä, joiden tarkoituksena on luoda taloudellinen kuva yrityksestä, joka on väärä. Silti monet suuret yritykset ovat tehneet kirjojen ruoanlaitosta osaksi talouskäytäntöään. He jäävät monissa tapauksissa kiinni, ja jos käytäntö on pitkäaikainen, he eivät voi yksinkertaisesti vaatia kirjoitusvirheitä. Vaikka saattaa olla houkuttelevaa kokeilla luovaa kirjanpitoa, se on lopulta yleensä laitonta, lain mukaan rangaistavaa ja epäoikeudenmukaista niitä kohtaan, jotka saattavat sijoittaa yritykseen tai hallitukselle, koska se odottaa ja riippuu yrityksistä maksamaan oikeudenmukaisen osuutensa veroista yrityksen voittojen perusteella.