Termiä “pysäytyssopimus” käytetään rahoitusmaailmassa useissa eri merkityksissä. Kaikki tämän käsitteen käyttötarkoitukset viittaavat tilanteisiin, joissa neuvotteluihin osallistuvat osapuolet sopivat väliaikaisesta keskeytyksestä neuvotteluista aiheutuvan paineen poistamiseksi ja antavat tilaa sopimuksen tekemiselle. Pysäytyssopimuksen hyväksyminen voi hyödyttää osapuolia ja antaa enemmän tilaa paremmalle neuvotteluprosessille.
Ensimmäisessä mielessä pysäytyssopimus on lainanantajan sitoumus lopettaa lainanottajan perintäprosessi. Lainanantajat voivat suostua pysäyttämiseen, jos lainanottaja osoittaa olevansa kiinnostunut neuvottelemaan ja löytämään ratkaisun ja osoittaa, että hänellä on kyky hoitaa velka, jos sille annetaan tilaa. Odotussopimuksen aikana lainanantaja ei ryhdy lisätoimenpiteisiin lainanottajaa vastaan ja molemmat osapuolet voivat laatia suunnitelman velan tyydyttävästä ratkaisemisesta.
Toisenlainen pysäytyssopimus voidaan nähdä, kun kaksi osapuolta käy neuvotteluja ja sopivat, että ne eivät aloita neuvotteluja kolmannen osapuolen kanssa. Jos yritys esimerkiksi keskustelee sulautumisesta toisen yrityksen kanssa, molemmat yritykset voivat ilmoittaa, että ne eivät käytä muita vaihtoehtoja muiden yritysten kanssa tietyn ajan. Tämäntyyppinen sopimus on suunniteltu luomaan lisää mahdollisuuksia neuvotteluille ja välttämään tilanteita, joissa toinen tai toinen osapuoli kokee painostusta toimia nopeasti tai hävitä sopimus.
Vihamielisten yritysostojen aikana kohdeyritys voi pyytää pysäytyssopimusta. Tässä tilanteessa tarjouskilpailuyritystä pyydetään lopettamaan osakkeiden hankkiminen tai kohdeyritys tarjoaa osakkeiden takaisinostamista. Tämä antaa mahdollisuuden palata neuvottelupöytään keskustelemaan molempien yhtiöiden osakkeenomistajia hyödyttävän järjestelyn mahdollisuuksista. Pysäytyssopimus on yksi monista aiheista, joita voidaan käyttää viivästyttämään vihamielistä haltuunottoa paremman sopimuksen aikaansaamiseksi.
Pysäytyssopimuksesta keskusteltaessa kaikkien osapuolten on varmistettava, että sopimuksen ehdot ovat selvät. Asianajaja voidaan säilyttää kirjoittamassa ja osapuolet voivat sopia tietojen vahvistamisesta kirjallisesti. Ehtoihin tulisi sisältyä keskustelu siitä, kuinka kauan sopimus on voimassa ja miten neuvottelut etenevät, kun molemmat osapuolet ovat tehneet sopimuksen.