Loppukirjaukset ovat viimeiset kirjanpitokirjaukset, jotka kirjataan kirjanpitoon ennen tilikauden päättymistä ja siirrytään eteenpäin sekä tulo- että kulutietojen siirtämisessä seuraaviin tilikausiin. Yhden jakson lopussa syötetyt päättämistiedot toimivat uuden jakson avaustietoina. Tämä lähestymistapa mahdollistaa kauden taloudellisen tilanteen helpon arvioinnin ja valmistautumisen mahdollisiin muutoksiin, joita on mahdollisesti tehtävä tulevalla kaudella.
Sulkemista koskevan lähestymistavan avulla voidaan ymmärtää sekä tuottojen että tulojen ja kulujen vaikutus yhteisön nettovarallisuuteen. Kirjanpitotyökaluna sulkumerkintää voidaan käyttää yhtä tehokkaasti kuukausittaisten kirjanpitokirjojen kanssa, jotka seuraavat kotibudjettia, kuin monimutkaisemman yrityksen kirjanpidon kanssa. Kummassakin tapauksessa päätösmerkintä tarjoaa loogisen datapisteen yhden kirjanpitojakson päättämiseksi ja uuden jakson aloittamiseksi.
Käyttämällä päätösmerkintää on mahdollista päättää kuluva tilikausi nollan saldolla. Tämä johtuu siitä, että jäljellä oleva saldo käsitellään luotona. Kun siirto siirretään uudelle tilikaudelle, käytettävissä olevaan tuloon kohdistetaan veloitus, joten kyseisen tilin saldo muuttuu nollaksi. Samaan aikaan siirretty saldo kirjataan luotona tai saldona uuden kauden osalta olettaen, että saldo edustaa tuloja. Jos siirretty saldo edustaa kuluja, se näkyy veloituksena tai kuluna.
Päätösmerkinnän käyttö tavallisena kirjanpitokirjauksena jatkuu tänään kirjanpito -ohjelmiston avulla sekä tapauksissa, joissa vanhoja pääkirjoja säilytetään edelleen. Molemmissa tapauksissa on helppo käyttää tilinpäätöksen päättymismerkintää kirjanpitotyökaluna selkeän rajauksen tekemiseen tilikausien välillä, vaikka kirjanpitoa arvioitaisiin sekä tilikauden että kalenterivuoden perusteella.