Yritysten kirjanpitokäytännöissä kertyneet tuotot määritellään voitoiksi, jotka pidetään pikemminkin kuin jaetaan osakkeenomistajille osinkoina. Tällaisten voittojen hallussapito palvelee varoja liiketoiminnan etujen edistämiseksi, investointien tekemiseksi, tutkimuksen ja kehityksen tukemiseksi sekä varojen hankkimiseksi investoinneilla. Yrityksen tase kirjaa kertyneet tuotot riviin oman pääoman alle. Lisäksi kertyneitä tuloja voidaan käyttää myös velan maksamiseen, joka yhtiölle on syntynyt lainanoton seurauksena. Koska sitä ei jaeta, tällaista voittoa ei yleensä veroteta, kunhan se maksetaan kohtuullisille liiketoimintamenoille.
Toinen termi, jolla viitataan kertyneisiin tuloihin, on kohdistettu voitto. Kun kertyneet tulot on varattu tiettyyn tarkoitukseen, kirjanpitäjät viittaavat kyseisiin tuloihin sellaisina. Jos esimerkiksi yritys päättää rakentaa uuden tutkimuslaitoksen, yhtiö laatii tyypillisesti budjetin projektin loppuun saattamiseksi ja tarvittavien varojen kohdentamiseksi. Jos hankkeen päätyttyä kokonaismenot jäävät vahvistetun budjetin alle, kirjanpitäjät palauttavat varat takaisin taseessa varattujen voittovarojen luokkaan. Tällaisia tuloja ei koskaan jaeta uudelleen osakkeenomistajille missään olosuhteissa.
Jotkut maat sallivat voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen, jotka toimivat lahjoituksilla, myös pitää kertyneitä tuloja, joita ei käytetä hyväntekeväisyyteen. Asetukset edellyttävät yleensä tietyn määrän varojen varaamista tähän tarkoitukseen, jos organisaatio ei käytä tiettyä prosenttiosuutta tuloistaan hyväntekeväisyyteen. Aivan kuten yritykset, nämä tulot on varattu tulevaa liiketoimintaa varten tai jopa hyväntekeväisyystarkoituksiin. Toisin kuin yritykset, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen on kuitenkin joskus täsmennettävä, miten varoja käytetään, ja niillä on yleensä raja, kuinka kauan varat voidaan pitää. Jos näin ei tehdä, sääntelyviranomaiset voivat tarkastaa organisaation talouden.
Hyväntekeväisyyteen osallistuvat järjestöt voivat myös kerätä pienen osan tuloistaan ja käyttää niitä erityisesti liiketoimintaan liittyviin etuihin tai investointeihin. Näillä varoilla ei usein ole rajoituksia sille, kuinka kauan hyväntekeväisyysjärjestö voi pitää niitä. Kaikki tämän pienen prosenttiosuuden ylittävät kertyneet tulot kuuluvat yleensä edellä mainittujen ohjeiden soveltamisalaan, kun niitä ei käytetä hyväntekeväisyyteen sinä vuonna, jolloin ne on saatu. Hyväntekeväisyysjärjestöjen säännöt vaihtelevat kuitenkin suuresti eri maiden välillä, vaikka ne ovat yleensä johdonmukaisia yrityksille.