Sijoitussidonnainen vakuutus on eräänlainen vakuutussuunnitelma, joka ei vain suojaa siihen sijoittavaa henkilöä riskeiltä, vaan tarjoaa myös sijoitusjoustavuutta. Se hoitaa tämän sijoittamalla kaikki yksittäiset rahastot, joita kutsutaan osuuksiksi, suurempaan rahastoon. Rahaston kohde-etuuden arvo vaihtelee niiden markkina-arvon mukaan. Kun kaikki nämä varat lasketaan yhteen, sijoitussidonnaisen vakuutusjärjestelyn arvo mitataan substanssiarvona.
Suurin osa ihmisistä haluaa saada taloudellisen suojan, jos heille sattuu jonkinlainen onnettomuus, samalla kun he keräävät tarpeeksi varoja ja omaisuutta, jotta he voivat elää mukavasti vanhetessaan. Sijoitussidonnainen vakuutussuunnitelma on suunniteltu tarjoamaan tällainen yhdistelmä vakautta ja joustavuutta. Se tarjoaa tyypillisiin vakuutussuunnitelmiin liittyvän riskisuojan, mutta se voi myös toimia elinkelpoisena osana sijoitussalkkua.
Sijoitussidonnainen vakuutussuunnitelma tai ULIP toimii siten, että siihen liittynyt henkilö maksaa riskin kattamisesta vakuutusmaksun aivan kuten mitä tahansa muuta vakuutusta vaadittaisiin. Ylimääräiset varat sijoitetaan sitten yksikkösuunnitelmaan, joka edustaa suunnitelman investointiosuutta. Siitä lähtien järjestelyn arvo riippuu tavasta, jolla rahasto toimii markkinoilla. Tämä tarkoittaa, että yksittäiseen sijoittajaan liittyy tietty riski, kuten missä tahansa sijoituksessa.
Joustavuus on toinen sijoitussidonnaisen vakuutuksen käyntikortti, sillä se tarjoaa sijoittajalle mahdollisuuden hajauttaa monia eri mahdollisuuksia. ULIP-sijoittaja voi siirtää varoja muun muassa osakerahastojen, velkarahastojen ja taserahastojen välillä, yleensä ilman muita lisäkustannuksia kuin alkupreemio ja rahastonhoitajalle kuuluva raha. Kunkin näiden omaisuuserien arvo muodostaa suunnitelman kokonaisarvon.
Sijoittajalla on myös mahdollisuus pudottaa yksi valtava maksu suunnitelman alussa tai maksaa palkkio eripituisissa erissä. On myös mahdollista, että tietyt sijoittajat saattavat haluta maksaa enemmän palkkiota tiettynä aikana, riippuen heidän pääomastaan. Tämä lisää suunnitelman arvoa kokonaisuutena. Samalla tavalla sijoittajilla on myös mahdollisuus maksaa tiettyinä aikoina pienempi panos järjestelmään, mikä selvästikin alentaisi järjestelyn substanssiarvoa.