Ei ole aina helppoa saada objektiivista tietoa, kun on kyse poliittisesti latautuneesta asiasta, kuten liittovaltion vähimmäispalkan korotuksesta. Kannattajilla ja kriitikoilla on tapana vahvistaa näkemyksiään julkaisemalla taloudellisten tutkijoiden mielipiteitä, jotka jakavat poliittisen suuntauksensa. Onko sen nostolla mitattavissa olevaa vaikutusta muuhun talouteen, mukaan lukien inflaatioon? Joo. Voiko inflaatiovauhdin nousu johtua suoraan minimipalkan noususta? Ei välttämättä. Keskustelun molemmat osapuolet esittävät vakuuttavia perusteluja, mutta nämä väitteet voivat perustua vääristyneisiin tai puhtaasti teoreettisiin oletuksiin.
Uuden minimipalkan asettamisella ja inflaation välillä on suhde, mutta se on enemmän kärryä hevosen edelle. Monet nostetun liittovaltion minimipalkan kannattajat kannattavat ajatusta uuden peruspalkan sovittamisesta nykyiseen inflaatiovauhtiin, mikä tunnetaan indeksointina. Näin toimimalla kannattajat uskovat, että myös palkansaajien todellinen ostovoima kasvaa. Kun palkankorotus ei pysy inflaation tahdissa, mikä on ollut viime vuosina, työntekijöiden palkat saattavat kasvaa hieman, mutta tavaroiden ja palveluiden inflaation hinnat itse asiassa vähentävät tuon korotuksen ostovoimaa.
Tiedämme siis, että inflaatiolla voi olla haitallinen vaikutus todelliseen ostovoimaan, mutta aiheuttaako minimipalkan korotus inflaatiota? Kyllä ja ei. Taloudellisesta näkökulmasta inflaatio voi johtua kaikista uusista tai kohonneista tuotantokustannuksista, mukaan lukien työntekijöiden palkkojen nousu. Jos yrityksen on korotettava työntekijöilleen maksamansa summaa useilla dollareilla, syntyy ilmeisesti uusi kulu, joka yrityksen on joko otettava ihmistyövoiman käyttökustannuksina tai siirrettävä asiakkaille korkeampien hintojen muodossa.
Ekonomistit kutsuvat tätä ilmiötä kustannus-inflaatioksi. Liittovaltion vähimmäispalkan nousu aiheutti tuotantokustannusten nousun, mikä johti myöhemmin paisutettuun hintaan kuluttajille. Mutta kustannus-inflaatio-argumentin kriitikot ehdottavat, että yritykset voivat aina mukauttaa työvoimaansa kompensoidakseen pakollisen lisäyksen. Yritysten ei aina tarvitse työntää korkeapalkkaisen työvoiman kustannuksia kuluttajille. Minimipalkan nostaminen voi aiheuttaa tilapäisen tai keinotekoisen kolhun inflaatiovauhtiin, mutta myös yritysveron korotukset tai raaka-ainepula.
Lyhyesti sanottuna monet nousun kannattajat pitävät filosofiaa, jonka mukaan nouseva vuorovesi nostaa kaikki veneet. Aina kun minimipalkkatyöntekijät saavat nostetta kotiin vietävälle palkalleen, myös korkeampipalkkaiset saavat yleensä samanlaisia palkankorotuksia. Inflaatiovauhtiin vaikuttavat niin monet taloudelliset tekijät, että yhden tekijän syyllistäminen vaikuttaa hyvin lyhytnäköiseltä.