Baskit ovat Pohjois-Espanjan ja Etelä-Ranskan alueella asuvia ihmisiä. Baskit ovat erillinen etninen ryhmä, vaikka heillä on geneettisiä yhtäläisyyksiä monien portugalilaisten, brittien, ranskalaisten, irlantilaisten ja espanjalaisten kanssa.
Nykypäivän baskien uskotaan olevan Länsi-Euroopan varhaisten ihmisten sylkejä, joista useimmat tuhosivat tai varhaiset valloittajat olivat ympäröineet heistä. Roomalaiset kirjailijat mainitsivat useat baskiheimot, erityisesti Aquitanit ja Vascones. Baskimaa tunnettiin keskiajalla nimellä Vasconia, ja se jaettiin lopulta Kaarle Suuren aikana kahdeksi erilliseksi kuningaskunnaksi, Pamplonan kuningaskunnaksi ja Kastilian kuningaskunnaksi. Kastilian kuningaskunta liitti suuren osan Baskimaan alueesta 11-16-luvuilla, ja tästä maasta tuli lopulta osa Espanjaa. Loput Baskimaan alueesta tulisi osa Ranskaa.
Baskit ovat kiivaasti itsemäärääviä, ja monet ovat osa liikettä, joka vaatii itsemääräämisoikeutta koko Baskimaan alueella. Baskit puhuvat omaa kieltään, heillä on oma radio ja sanomalehti, heillä on oma koulutusjärjestelmä, ja he omaksuvat edelleen tuhansia vuosia kestävän kulttuurin.
Espanjan sisällissodan aikana baskit liittyivät separatistisiin liikkeisiin toivoen vihdoin saavansa täydellisen autonomian. Kun Franco voitti separatistit, baskit kuitenkin sulautuivat takaisin Espanjan hallitukseen. Sen jälkeen on kuitenkin toteutettu useita uudistuksia, jotka ovat antaneet baskeille jatkuvasti enemmän ja enemmän autonomiaa, vaikka he ovat edelleen osa Espanjaa ja Ranskaa. Baskeille on myönnetty oikeus puhua euskaraa, johtaa omia koulujaan ja harjoittaa omaa kulttuuriaan.
Samaan aikaan monet baskit näkevät kotimaansa jatkuvan miehityksen suurena epäoikeudenmukaisuutena. ETA, Baskimaan separatistiryhmä tai terroristiryhmä Yhdysvaltain ulkoministeriön ja muiden hallintoelinten mukaan, jatkaa taistelua täydellisen autonomian puolesta. Baskit kutsuvat koolle oman parlamenttinsa, ja sekä vuonna 2002 että 2006 parlamentti vahvisti heidän itsemääräämisoikeutensa.
Muinaisten baskien uskotaan palvoneen Mari-jumalattarta, ja muinaisen baskikulttuurin uskottiin olevan suurelta osin matriarkaalista. Vanhaan baskiuskontoon kuului myös useita myyttisiä hahmoja, mukaan lukien nymfit, jättiläiset, genit ja yliluonnolliset olennot, jotka oletettavasti rakensivat maisemaa ympäröiviä kiviympyröitä. Kristinuskon tulon jälkeen baskit ovat historiallisesti olleet lähes kokonaan roomalaiskatolisia, ja monet merkittävät pyhät, mukaan lukien Francis Xavier, ovat olleet baskiperäisiä. Itse asiassa Jeesuksen seuran perustaja Ignatius Loyola oli baski. Viime vuosina uskonnollisten osallistujien määrä on kuitenkin laskenut dramaattisesti, mikä heijastaa samanlaisia muutoksia laajemmalla alueella.
Baskit ovat tunnettuja läheisistä siteistään maahansa ja perheisiinsä. Monet baskilaiset sukunimet ovat peräisin perinteisten baskitilojen nimistä, mikä muodostaa välittömän yhteyden maahan, josta ihmiset ovat kotoisin. Perintö Baskimaan kulttuurissa asettaa perinteisesti etusijalle maan pitämisen yhdessä, ja se siirtyy vanhimmalle pojalle. Tämä on yksi syy, miksi niin monet baskit, enimmäkseen nuoremmat miehet, lähtivät suurempaan maailmaan etsimään onneaan.