Palestiinalaiset ovat ryhmä ihmisiä, jotka yleensä määritellään arabiankielisiksi ja joiden alkuperä on historiallisessa Palestiinassa. Luokka on hieman kiistanalainen, koska sen olemassaololla ja määritelmällä on suuri rooli Israelin ja Palestiinan konfliktissa. Palestiinalaiset ovat enimmäkseen muslimeja, sunnien haaraa, vaikka on myös useita kristittyjä palestiinalaisia.
Maailmassa on noin 10–11 miljoonaa palestiinalaista, joista valtaosalla ei ole minkään tunnetun maan kansalaisuutta, joten he ovat yksi suurimmista valtiottomista väestöstä maailmassa. Tämä puolisko asuu Länsirannan, Gazan, Israelin ja Jerusalemin osissa, missä palestiinalaispuolueet kutsuvat joskus miehitettyä Palestiinaa.
Lähes 3 miljoonaa palestiinalaista asuu myös Jordaniassa, jossa on suurin palestiinalaisväestö alueiden ulkopuolella. Lähes 500,000 300,000 asuu Syyriassa ja hieman yli 100,000 XNUMX Chilessä. Sieltä luvut putoavat alle XNUMX XNUMX maahan, kuten Yhdysvaltoihin, Egyptiin, Hondurasiin, Brasiliaan ja Kuwaitiin.
Palestiinalaisilla, vaikka ne ovat teknisesti kansalaisuudettomia, on kaksi suurta elintä, jotka edustavat heitä koko maailmassa. Oslon sopimusten aikana perustettu Palestiinan kansallinen viranomainen on vastuussa hallitsemisesta miehitetyillä alueilla ja toimii pitkälti osavaltion hallituksena. Palestiinan vapautusjärjestö (PLO) edustaa palestiinalaisia eri maailmanelinten edessä.
Palestiinalainen käsitys itsestään on monimutkainen. Palestiinan historia on pitkä ja sekava, ja yrittää jäljittää yksi etninen ryhmä asumaan alueelle on parhaimmillaan ongelmallista. Palestiina asettui roomalaisten, Bysantin valtakunnan, Umayyadin ja Fatiman muslimiväestön, ristiretkeläisten, ottomaaniturkkilaisten toimesta ja hallitsi Britannian imperiumia pitkälle 20 -luvulle. Tänä aikana arabialaiset linjat sekoittuivat vapaasti alkuperäiskansoihin ja kulttuurit kietoutuivat toisiinsa. Monet näistä asukkaista sisälsivät muinaisia heprealaisia, mikä teki Palestiinan ja juutalaisten nykyaikaisen kaksijakoisuuden hieman yksinkertaistetuksi.
Moderni palestiinalainen identiteetti alkoi muodostua 19 -luvun lopulla. Monet ottomaanien vallan alla olevat ihmiset loivat vahvan itsensä, jotta he voisivat erottua muista imperiumin taskuista. Kun Ottomaanien valtakunta veistettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja Palestiina rajattiin kovilla linjoilla, tästä nousevasta identiteetistä tuli entistä vankempi.
Siionistien kiinnostuksen nousun jälkeen historiallisen Palestiinan alueelle palestiinalaiset alkoivat muodostaa entistä yhtenäisemmän itsetunnon vastauksena siihen, mitä usein pidettiin ulkopuolisena voimana muuttamassa mailleen. Suuri osa tästä varhaisesta identiteetinmuodostuksesta keskittyi negatiiviseen reaktioon sionismiin, ja näiden varhaisten vuosien perintö voidaan nähdä edelleen.
Palestiinalaisilla ei ole ainakaan ainakaan vahvan itsetunnon muodostumisen jälkeen ollut todellista valtaa omiin maihinsa. Palestiinan aluetta hallinnoi ensin ottomaanien valtakunta, sitten britit ja lopulta Israel. Jopa sen jälkeen, kun osa Israelin vastaperustetuista osista oli valloitettu vuoden 1948 arabien ja Israelin sodassa, näitä alueita hallitsivat Egypti ja Jordania, ei koskaan palestiinalaisväestö.
Kansainvälinen yhteisö on viime vuosina tunnustanut palestiinalaiset yhä enemmän ryhmäksi, jolla on oikeus päättää itsestään. YK: n yleiskokous, YK: n turvallisuusneuvosto ja Kansainvälinen tuomioistuin tunnustavat kaikki Palestiinan. Lisäksi yli 100 valtiota tunnustaa Palestiinan omana osavaltionaan, vaikka suuri osa sen väittämästä maasta on edelleen suurelta osin Israelin hallinnassa, joka väittää olevansa itsepuolustusoikeus, vaikka Israel on yksi Palestiinan tunnustavista valtioista.