Etelä -Afrikalla oli laaja historia valkoisesta ylivallasta kauan ennen Apartheidin luomista. Vaikka sekä brittiläiset että hollantilaiset valloittajat olivat lujasti pitämässä mustia ja valkoisia erillään, rodun syrjinnän systematisointi Apartheidin muodossa alkoi vasta vuonna 1948.
Apartheid tarkoittaa asuntoa afrikaansissa, joka on hollantilaisten uudisasukkaiden kieli Etelä-Afrikassa. Tämä politiikkajoukko, jonka Yhdistyneet kansakunnat ovat kutsuneet ”rasismiksi laki”, ei ollut vain yhden miehen työ. Sen on kehittänyt Afrikaner -tutkijoiden älykkyys vuosien varrella. Apartheidin kannattajia olivat antropologit, sosiologit, filosofit ja uskonnolliset miehet, kuten Piet Cillé ja Phil Weber
Apartheidin alkuperäisen ehdotuksen taustalla oli erottelu jokaisen etnisen ryhmän hyväksi. Ensimmäiset teoreetikot ja Apartheidin kannattajat väittivät, että mustien tulisi rajoittua mustille alueille ja asua itsehallinnollisissa yhteisöissä. Tällä tavoin he pystyisivät säilyttämään afrikkalaiset perinteensä.
Vuonna 1948 pidettiin Etelä -Afrikan vaalit. Kun heidän tuloksensa antoi vallan kansalaisille, puolue alkoi helposti valvoa Apartheidia. Puolueen merkittävimpiä jäseniä, joilla oli tärkeä rooli uuden hallinnon luomisessa, oli Hendrik Frensch Verwoerd.
Verwoerd oli loistava tutkija psykologian ja sosiologian aloilla. Lähetyksestään kansallista puoluetta kannattavassa Die Transvaler -lehdessä hän auttoi kansallista puoluetta kampanjan aikana. Vastineeksi ponnisteluistaan hänet valittiin senaattoriksi. Sitten hänestä tuli sisäasiainministeri ja lopulta pääministeri. Koska hän oli yksi Apartheidin tärkeimmistä kannattajista ja jotkut järjestelmän tärkeimmistä politiikoista laadittiin hänen hallituskautensa aikana, häntä on kutsuttu ”Apartheidin arkkitehdiksi”.
Huolimatta sen todellisesta merkityksestä, Apartheid ei tarkoittanut pelkästään sitä, että mustat ja valkoiset pidettäisiin erillään. Järjestelmässä, joka muistutti natsi -Saksan menetelmistä, ihmiset oli luokiteltava luokkiin värin ja alkuperän mukaan. Pääluokkia oli kolme: valkoinen, musta ja värillinen. “Värillisellä” tarkoitettiin sekarotuisia ihmisiä.
Mustia ihmisiä pakotettiin kuljettamaan passeja kaikkina aikoina, ja heidät rajoitettiin “kotimaahan”. Tässä suljetussa järjestelmässä mustia ihmisiä ei pidetty eteläafrikkalaisina, vaan heidän kotimaansa kansalaisina. Oli tavallista, että heiltä evättiin pääsy valkoisille kaupunkialueille.
Jatkuvien mellakoiden ja mielenosoitusten jälkeen hallitus otti käyttöön julman tukahduttamisjärjestelmän, jonka kansainvälinen yhteisö tuomitsi, kunnes Apartheid katosi lopullisesti vuonna 1994, mutta Etelä -Afrikan rodulliset konfliktit eivät ole kaukana sukupuutosta. Apartheid on jättänyt väestön mieleen jäljen, jota on erittäin vaikea poistaa. Esimerkiksi valkoisia ihmisiä, joilla on piirteitä, jotka muistuttavat edes hieman afrikkalaista fysiologiaa, jotka matkustavat Etelä -Afrikkaan, kutsutaan edelleen “värillisiksi”.
Kauan joidenkin Apartheidin kannattajien kuoleman jälkeen Etelä -Afrikan hallinnon jättämät arvet ovat edelleen vastuussa väkivallasta, joka edelleen leviää maahan ja vaikeista rotusuhteista sen ihmisten välillä.