Kuinka mittaan tiedonhallinnan suorituskykyä?

Tiedonhallinnan suorituskykyä organisaatiossa on mitattava hyväksytyn tiedonhallintastrategian kanssa. Strategian mitattavia elementtejä, kuten osallistuminen tiedonjakotietokantoihin, voidaan sisällyttää tasapainoiseen tuloskorttiin, jotta voidaan saavuttaa osaamisen hallinnan suorituskyky. Jotkut strategian näkökohdat, kuten asenne tiedon jakamiseen, eivät ehkä ole helposti mitattavissa, koska ne perustuvat subjektiiviseen harkintaan, mutta ne voidaan mitata henkilöstökyselyillä tai kyselylomakkeilla. Tasapainoisen tuloskortin avulla laskettu tulos voi antaa viitteitä tiedonhallintastrategian onnistuneesta täytäntöönpanosta, ja edistymistä voi osoittaa pistemäärän nousu ajan myötä. Koska tiedonhallinnan tavoitteet kehittyvät ajan myötä, tiedonhallinnan suorituskykymittaus on mukautettava yrityksen strategian muutoksiin.

Tiedonhallinnan suorituskyvyn mitattavissa olevat mittarit voivat sisältää syntyvien tiedonjakoyhteisöjen määrän, yhteistyösivustoilla keskusteltujen aiheiden määrän, hyödyllisinä pidettyjen henkilöideoiden määrän tai tietohallinnon strategioiden tietoisuuden tason organisaation henkilöstössä . Ulkopuolisista lähteistä peräisin olevan tiedon hallintaa voitaisiin mitata seminaareihin ja konferensseihin osallistuvan henkilöstön raporttien tai tietokantaan tehtävien tietojen määrällä, tiedon jakamisyhteyksien määrällä ulkopuolisten organisaatioiden kanssa tai tiedon jakamisen määrällä, joka syntyy ammattilehtien tai erikoissivustot. Tietämyksen hallinnan suorituskyvyn mittaamista voitaisiin tehdä tulospainotteisemmaksi määrittämällä tunnistettujen parhaiden käytäntöjen määrä, prosessien parantamiseen johtaneiden ehdotusten määrä tai uuden liiketoiminnan turvaamiseen osallistuneet panokset.

Tiedonhallintastrategia, jossa korostetaan asiakkaiden palautteen keräämistä ja käsittelyä sekä avoimia innovaatiostrategioita tulevien tuotteiden suunnittelussa, mukauttaisi suorituskykymittaustaan ​​vastaavasti. Asiakkailta kerättyjen raporttien lukumäärä tai asiakkaita käsittelevän henkilöstön palaute voivat olla sopiva mittari yhdessä asiakkaiden palauteraporttien määrän kanssa, jotka johtavat innovatiivisten tuotteiden muutoksiin. Näitä määriä voitaisiin seurata ajan mittaan, jotta voidaan mitata parannuksia tiedon jakamisen kaikilla osa -alueilla. Ne voitaisiin myös sisällyttää tasapainoiseen tuloskorttiin, jossa tulokset ilmaistaan ​​prosentteina kohdennetuista tuloksista ja painotetaan tiedonhallintatiimin niihin käyttämän ajan perusteella. Tietämyksenhallinnan suorituskyvyn mittaamiseen käytettäviä luokkia ja painotuksia voitaisiin muuttaa, kun yrityksen tavoitteet muuttuvat ja tiedonhallintastrategia kehittyy, mikä tuottaa jatkuvan arvioinnin strategian onnistumisesta.