Kuinka suuri on nanometri?

Nanometri on melko pieni, miljardi metriä. Se on 20 kertaa leveämpi kuin vetyatomin halkaisija. Sähkömagneettisen spektrin suhteen 1 nanometri on noin pehmeiden röntgensäteiden aallonpituus. Kovilla röntgen- ja gammasäteillä on lyhyempi aallonpituus. DNA-kaksoisheliksin, geneettistä koodiamme kantavan molekyylin, leveys on noin 2 nanometriä.

Koska valon aallonpituus on 400-700 nanometriä, tieteellä ei ollut mikroskooppeja, jotka pystyisivät mittaamaan 1 nanometrin asteikon ennen elektronimikroskoopin keksimistä ja parantamista. Elektronimikroskoopit käyttävät kuvia elektronien sijasta fotoneja (valoa). Nykypäivän parhaiden elektronimikroskooppien resoluutio on vain 0.05 nanometriä, vetyatomin halkaisija.

Saadaksesi nanometrin pituuden perspektiiviin, kuvittele, että olet kutistunut kooltaan noin 1.5 miljardia kertaa, joten pituudestasi tulee 1 nanometri. Uudesta näkökulmasta katsottuna ihminen olisi noin 1.5 miljoonaa kilometriä pitkä. Tämä on noin 120 maapallon halkaisijaa eli kolme kertaa pidempi kuin etäisyys Maasta Kuuhun.

Bakteerien flagellumin halkaisija on noin 20 nanometriä. Bakteerien halkaisija on yleensä 300-5,000 nanometriä. Mycoplasma -suvun jäsenet, joilla ei ole soluseinää, ovat pienimmät, noin 300 nanometrin leveydellä.
Virukset ja liikkuvat geneettiset elementit, joita kutsutaan prioneiksi ja satelliiteiksi, ovat pienempiä kuin bakteerit, niiden halkaisijat ovat 5–300 nanometriä. Jotkut näistä kokonaisuuksista ovat vain muutaman perusparin pituisia, ja kaikki ovat riippuvaisia ​​tavanomaisista elämänmuodoista niiden replikoimiseksi.

Eukaryoottiset eli monimutkaiset solut, kuten kehomme solut, ovat noin 10 kertaa suurempia kuin bakteerit, ja niiden halkaisijat ovat noin 5,000 100,000 – XNUMX XNUMX nanometriä. Nanometrimaailman kannalta nämä ovat melko suuria.
Nanometrin mittakaavan tekniikka on käynnistänyt uusia tieteen ja tekniikan alueita, nimeltään nanotiede ja nanoteknologia. Näillä aloilla pyritään hyödyntämään nanotason vaikutuksia ihmiskunnan hyödyksi. Tähän mennessä nanoteknologiaa on käytetty tietokoneissa, kosmetiikassa ja tekstiileissä, mutta pidemmällä aikavälillä sitä voidaan käyttää käytännössä kaikissa mahdollisissa tuotteissa.