Kun henkilö kokee, että toinen henkilö kiusaa häntä, voi olla mahdollista jättää häirintäkielto. Ahdistelun määritelmä ja lähestymiskieltohakemusmenettely vaihtelevat lainkäyttöalueen mukaan, mutta useimmissa tapauksissa lähestymiskielto on siviilimääräys, ja siksi päätös on annettava siviilituomioistuimessa . Vastaajalle ilmoitetaan vetoomuksesta ja hänelle annetaan mahdollisuus vastata. Jos tuomari on vakuuttunut siitä, että se on perusteltua, hän antaa tuomion.
Tuomioistuin voi antaa useita erityyppisiä määräyksiä, jotka estävät vastaajan ottamasta yhteyttä, mukaan lukien suojamääräys, yhteydenottopyyntö tai lähestymiskielto. Suojamääräys on termi, jota käytetään usein perheväkivallan tilanteessa, kun uhri pyytää suojelua hyväksikäyttäjältä. Pääsääntöisesti kieltäytymismääräys on termi, jota käytetään rikosasiassa, kun vastaaja määrätään olemaan ”olematta yhteydessä” väitettyyn uhriin. Lähestymiskielto on luonteeltaan yleisempi ja sitä voidaan soveltaa kaikkiin muihin tilanteisiin, joissa vetoomuksen esittäjä pyytää tuomioistuinta estämään vastaajaa olemasta yhteydessä häneen.
Jotta vetoomuksen esittäjä voisi vakuuttaa tuomarin antamaan häirinnän lähestymiskieltoa, hänen on esitettävä ja todistettava tosiseikat, jotka muodostavat häirinnän. Toimivaltojen määritelmät häirinnästä vaihtelevat, mutta se sisältää yleensä vastaajan käyttäytymismallin, joka on luonteeltaan tahallinen ja jonka tarkoituksena on pelotella tai häiritä vetoomuksen esittäjää. Vaikka vainoaminen sisältyy usein tähän määritelmään, vastaajan voidaan myös häiritä uhria puhelimitse, sähköpostitse tai jopa Internetin sosiaalisen verkostoitumisen tai blogisivustojen kautta. Vetoomuksen esittäjän, joka kokee tarvitsevansa lähestymiskieltoa, on ensin tutkittava häirinnän määritelmä sillä lainkäyttöalueella, jossa määräystä pyydetään, varmistaakseen, onko vastaajan toiminta oikeudellisen määritelmän mukainen.
Vetoomuksen esittäjän on sen jälkeen jätettävä tuomioistuimelle pyyntö häirintäkiellon antamisesta. Vetoomuksessa on esitettävä erityisiä tosiseikkoja, joiden perusteella tuomari voisi päätellä, että vastaaja on todellakin häirinnyt vetoomuksen esittäjää ja että määräys on perusteltu. Tuomioistuin ilmoittaa sitten vastaajalle hakemuksen jättämisestä ja toimittaa hänelle kopion. Kuuleminen järjestetään, jolloin vetoomuksen esittäjän on vakuutettava tuomioistuin vetoomuksen tosiasioista ja että lähestymiskielto on tarpeen, jotta vetoomuksen esittäjä voidaan suojata häirinnältä. Jos tuomioistuin on vakuuttunut, se määrää vastaajan pidättäytymään jatkuvasta häirinnästä ja voi määrätä vastaajan pidättäytymään kaikista yhteyksistä vetoomuksen esittäjään.