Jos haluat tehdä siviilivalituksen, tarkista säännöt, jotka ohjaavat valitusprosessia tietyllä lainkäyttöalueella, noudata asetettuja määräaikoja, valmistele asianmukaiset asiakirjat ja maksa hakemusmaksu. Jokaisella lainkäyttöalueella on omat ainutlaatuiset säännöt, jotka säätelevät, miten ja milloin osapuoli voi tehdä siviilivalituksen.
Yleensä siviilioikeudenkäynnistä valittavan henkilön on ensin tehtävä valitusilmoitus. Valitusilmoitus on asiakirja, joka ilmoittaa vastapuolelle, käräjäoikeudelle ja muutoksenhakutuomioistuimelle, että osapuoli aikoo tehdä valituksen. Koska muutoksenhaku voi kuitenkin olla melko monimutkaista, sen käsittelee useimmiten asianajaja eikä asianosainen.
Useimmat lainkäyttöalueet pitävät siviilivalitusprosessia ohjaavia sääntöjä muutoksenhakumenettelyssä. Näissä säännöissä annetaan erityisiä ohjeita, joita riita -asiantekijän – jota kutsutaan valittajaksi – on noudatettava siviilivalituksen tekemiseksi. On tärkeää ymmärtää nämä säännöt ja noudattaa sääntöjen mukaisia määräaikoja. Määräajan puuttuminen voi johtaa siihen, että muutoksenhakutuomioistuin kieltäytyy automaattisesti antamasta uudelleen alemman oikeusasteen päätöstä. Nämä säännöt voivat sisältää myös viralliset lomakkeet, jotka valittajan on täytettävä ja toimitettava tuomioistuimelle.
Jos säännöt eivät sisällä lomakkeita, säännöt voivat sen sijaan määrittää asiakirjojen muodon. Tämä tarkoittaa välilyöntejä, marginaaleja ja muita muodollisia vaatimuksia, mukaan lukien sitä, onko valittajan liitettävä vannotut lausumat sen lisäksi, että hän esittää erityisiä syitä, joiden vuoksi alemman oikeusasteen päätös olisi kumottava. Joillakin lainkäyttöalueilla siviilivalitus voidaan jättää sähköisesti. Säännöt voivat myös kuvata, millaisia tietoja henkilön on sisällytettävä hakemukseen. Perusvaatimus on, että valittaja selittää, mitä oikeudellisia virheitä tai virheitä alioikeus teki. Asiakirjojen toimittamisen tuomioistuimessa lisäksi valittajaa voidaan myös vaatia palkkaamaan tuomioistuimen virkamies toimittamaan kaksoiskappale asiakirjoja vastapuolelle.
Useimmat lainkäyttöalueet eivät käsittele siviilivalitusta vain siksi, että toinen osapuoli on tyytymätön alemman oikeusasteen päätökseen. Sen sijaan säännöt antavat usein valituksen vain muutoksenhakutuomioistuimelle tietyin edellytyksin. Esimerkkejä alemman oikeusasteen erehdyksestä voivat olla oikeudenkäynnin tuomarin kieltäytyminen kuulemasta todistajaa, todistuksen hyväksyminen tai kieltäytyminen tai valvontalainsäädännön soveltamatta jättäminen tapaukseen.
Siviilivalitukseen on liitettävä myös lakisääteinen tuomioistuin. Maksut vaihtelevat lainkäyttöalueittain. Taloudellisissa vaikeuksissa valittaja voi pyytää luopumista maksusta.