Maratonin juokseminen ei ole saavuttamaton tavoite useimmille ihmisille. Maraton on kuitenkin asia, jota ei pidä ottaa kevyesti. Monille ihmisille se on vaikea matka fyysiseen ja henkiseen sieluunsa, josta he voivat olla erittäin ylpeitä. Toisille se on ponnahduslauta vieläkin pidemmän matkan seikkailuihin. Maraton on kaikille ainutlaatuinen haaste.
Maraton on tasan 26.2 mailia (noin 42.16 km). Legendan mukaan se on Marathonin ja Ateenan välinen etäisyys, jonka ateenalainen juoksija Pheidippides juoksi kertoakseen ateenalaisille kuuluisasta voitosta persialaisia vastaan Marathonissa. Itse asiassa 2 mailia lisättiin myöhemmin, kun olympialaiset olivat Lontoossa.
Useimmat ihmiset, jotka juoksevat maratonin, eivät vain aloita heti ja juokse sitä. Sen sijaan he juoksevat lyhyemmän matkan kilpailuja rakennuspalikoina valmistautuakseen juoksemaan pidemmän matkan maratonia. Puolimaraton on 13.1 mailia (noin 21.08 km) ja se on yleinen maratonia edeltävä kilpailu. Muita lyhyemmän matkan kilpailuja ovat 10 kilometriä, joka on 6.2 mailia, ja 5 kilometriä, joka on 3.1 mailia.
Jokaiseen näistä kilpailuista juoksija valmistautuu juoksemalla muutaman kerran viikossa vaihtelemalla aikaa, matkaa ja nopeutta maksimoidakseen harjoituksensa. Yhteinen valmistautuminen puolimaratoniin asti sisältää rutiininomaisesti juoksumatkoja, jotka ylittävät itse kilpailun. Useimmat lääketieteen ammattilaiset suosittelevat kuitenkin, että maratonjuoksijat eivät ylitä 26.2 mailia ennen kilpailupäivää, koska tutkimukset ovat osoittaneet, että tällainen pitkän matkan harjoittelu voi rikkoa kehon enemmän kuin se voidaan helposti korjata.
Yleisessä maratonharjoittelusuunnitelmassa juoksija kokoaa tasaisesti viikossa juoksemien mailien tai kilometrien kokonaismäärän ja kullakin juoksulla ajettujen mailien tai kilometrien lukumäärän. Maratoninjuoksijat juoksevat yleensä pisimmän juoksumatkan viikonloppuna, ja sen pitkän matkan pituus kasvaa tasaisesti, kunnes se saavuttaa maksimipituuden 20 tai 22 mailia (noin 32.19 tai 35.41 km). Viikon lyhyemmät juoksut ovat sekoitus aikaa ja matkaa, ja yleisenä tavoitteena on ylläpitää kuntoa ja kasvattaa voimaa ja kestävyyttä.
Kuten muidenkin urheilijoiden, maratonjuoksijoiden on kiinnitettävä erityistä huomiota nauttimaansa ruokaan ja juomaan, ei vain harjoituslenkkien aikana, vaan myös muina aikoina kilpailua edeltävien viikkojen ja kuukausien aikana. Oikea ravitsemus, maltillinen rasvan saanti ja keskittyminen hiilihydraatteihin ja proteiineihin, on elintärkeää maratonjuoksijan menestykselle. Ruoan ja juoman, jonka maratonjuoksija nauttii harjoituslenkkien aikana, tulee olla ennen kaikkea helposti sulavaa. Varsinkin pitkillä lenkeillä keho tarvitsee yhä enemmän kaloreita, jotka voivat tuottaa sekä nopeaa että pitkäkestoista polttoainetta. Juoksu on harrastus, joka voi olla erittäin raskasta keholle ja sen ravintotarpeelle, ja erityisesti maratonjuoksija tarvitsee kompensoimaan menetettyä polttoainetta sekä lenkin aikana että sen jälkeen.
Monet urheiluasiantuntijat suosittelevat, että maratonjuoksija harrastaa myös muita urheilullisia asioita. Tällaisia crosstraining-aktiviteetteja voivat olla pyöräily, uinti, aerobic, hiihto, kävely tai monet muut urheilulajit. Crosstrainingin ideana on pitää kroppa kunnossa ja samalla antaa levätä juoksun aiheuttamasta raskaasta töksystä.