Äiti Teresa oli roomalaiskatolisen kirkon nunna, joka sai kansainvälistä huomiota ja sai Nobelin rauhanpalkinnon työstään orpojen ja köyhien kanssa ympäri maailmaa. Hänen elinaikanaan hän oli vastuussa koskemaan tuhansien köyhien ihmisten elämää, jotka työskentelivät usein vaikeissa olosuhteissa kolmannen maailman maissa, erityisesti Intiassa. Pian kuolemansa jälkeen 5. syyskuuta 1997 paavi Johannes Paavali II luopui viiden vuoden odotusajasta beatifikaatioprosessia varten, mikä mahdollisti hänen aloittaa tiensä pyhyyteen välittömästi.
Agnes Gonxha Bojaxhiu syntyi 26. elokuuta 1910. Albanialaista syntyperää äiti Teresa aloitti nöyrästi Skopjessa, Makedoniassa. Hän näytti saavan kutsunsa palvelukseen noin 12 -vuotiaana ja halusi työskennellä lähetystyössä levittääkseen Jeesuksen Kristuksen rakkautta ympäri maailmaa. Lopulta hän lähti Makedoniasta ja lähti Intiaan 18 -vuotiaana, kun hän oli harjoittanut Dublinissa, Irlannissa. Hän teki lupauksensa nunnana 24. toukokuuta 1931.
Äiti Teresa löysi elämäntyönsä Intiasta ja vietti suurimman osan aikuiselämästään Kalkutassa. Vaikka äiti Teresa matkusti usein muihin maihin kiinnittääkseen huomiota erilaisiin kysymyksiin, Intia oli hänen kotipaikkansa. Hän aloitti uransa opettajana Pyhän Marian lukiossa Kalkutassa, mutta huomasi pian, että hänen tehtävänsä oli koulurakennuksen seinien ulkopuolella. Tuskin rahaa, mutta voimakasta halua auttaa, hän aloitti ulkoilmakoulun Intian köyhimmille lapsille.
Yksi äiti Teresan kestävimmistä vaikutuksista on seurausta hänen päätöksestään perustaa oma tilaus, joka tunnetaan nimellä ”Hyväntekeväisyyden lähetyssaarnaajat”. Tämä järjestys on kasvanut 1950 -luvulta lähtien, ja yksilöitä on levinnyt kaikkialle maailmaan, ja sen tehtävänä on huolehtia niistä, joista kukaan muu ei voi huolehtia. Tämä järjestys on sittemmin synnyttänyt muita liikkeitä, joista monet toimivat hyvin läheisessä yhteistyössä Äiti Teresan alkuperäisen organisaation kanssa auttaakseen tavoittamaan entistä enemmän yksilöitä.
Äiti Teresalle myönnetyt palkinnot ovat lukuisia. Vuonna 1971 hänelle myönnettiin paavi Johannes XXIII rauhanpalkinto. Sen jälkeen vuonna 1979 Norjan komitea myönsi hänelle Nobelin rauhanpalkinnon, joka on yksi maailman tunnetuimmista palkinnoista. Palkintoa jaatessaan komitea mainitsi erityisesti hänen kykynsä työskennellä muiden uskonnollisten uskontokuntien kanssa.
Elämänsä myöhempinä vuosina hän sai keinotekoisen sydämentahdistimen ja kärsi keuhkokuumeesta ja malariasta ennen kuolemaansa. Äiti Teresa on autuaaksi 19. lokakuuta 2003, mikä on ensimmäinen askel roomalaiskatolisen kirkon virallisesti tunnustamaan pyhimykseen. Kirkko ei ole antanut aikataulua prosessin loppuunsaattamiselle.