Miles Davista kuvataan joskus lopullisena jazz -kuvakkeena. Toiset kutsuvat häntä musiikilliseksi visionääriksi tai yksinkertaisesti yhdeksi suurimmista jazz -pelaajista, jotka ovat koskaan eläneet. Hänen soitonsa on niin selkeä ja kaunis, että jotkut ovat kuvailleet sitä kuin hänen trumpetti laulaisi.
Miles Davis syntyi vuonna 1926 East St. Louisissa, ja hän tuli varakkaasta perheestä. Hänen isoisänsä oli ensimmäinen musta maanomistaja Arkansasissa ja Milesin isä oli menestyvä hammaslääkäri ja kilpahevoskasvattaja. Nuori Miles Davis oli hyvä, vaikkakaan ei poikkeuksellinen trumpetisti.
Lukiossa Davis hioi ammattiaan ja kiersi Billy Eckstinen bändin kanssa. Sitten hän muutti New Yorkiin teeskennellen, että hän aikoi opiskella Julliard School of Musicissa. Todellisuudessa hän alkoi soittaa Charlie Parkerin ja Dizzy Gillespie’n kanssa ja hänestä tuli trumpettisoittaja Charlie Parkerin bändissä kolmeksi vuodeksi.
Vuoteen 1949 mennessä Miles Davis johti omaa bändinsä. Hän rikkoi perinteitä tuomalla bändiinsä muusikoita, jotka soittivat epätavallisia soittimia, kuten tuubaa ja ranskalaista sarvea. Syntyi hienovaraisempi jazz -tyyli. Cool Jazzina tunnettu yhdeksänosainen musiikki-asu eli nonet vaikutti valtavaan määrään muusikoita, pääasiassa Amerikan länsirannikolla. Birth of the Cool -levystä tuli heti hitti.
Vuonna 1955 Davis esitti voittoisan esityksen Newport Jazz Festivalilla. Aina improvisoi ja muuttaa musiikkityyliään, Miles Davis työskenteli Herbie Hancockin, John Coltranen, Cannonball Adderlyn ja monien muiden jazz -maailman valtavien nimien kanssa. Vuonna 1959 Davis äänitti vallankumouksellisen albumin Kind of Blue.
Miles Davisin käyttämä tekniikka, joka erotti hänet muista trumpetistista, oli välilyönnin käyttö. Hän käyttäisi sooloissaan hiljaisia tiloja tuottamaan rennompaa ääntä. Hän soitti myös alemmassa rekisterissä tuottaakseen kauniin sävyn. Miles Davisin musiikki kehittyi aina viileästä jazzista jazz-fuusioon, funkiin.
Kuten monilla muillakin jazzmuusikoilla, Miles Davisilla oli osansa henkilökohtaisista demoneista. Hän voitti heroiinin ja kokaiinin käytön pelkällä tahdonvoimalla. Davis kärsi myös useista vakavista sairauksista ja kerran melkein kuoli auto -onnettomuudessa. Joka kerta kuolemaansa asti vuonna 1991 Davis taisteli takaisin ja palasi yhteen intohimoonsa, musiikkiin.