Arkkitehti Stanford Whitein tappaminen 25. kesäkuuta 1906 Madison Square Gardenissa oli epäilemättä kullatun ajan tärkein skandaali. Myöhemmin tapahtunut murhaprosessi, jota kutsuttiin “vuosisadan oikeudenkäyntiksi”, edusti ensimmäistä kertaa Amerikan oikeuskäytännön historiassa, kun väliaikainen hulluusväite, joka tunnetaan myös nimellä MacNaughton Law, käytettiin puolustukseksi. Stanford Whiten tappaja Harry Kendall Thaw oli emotionaalisesti epätasapainoinen monimiljonääri, jonka isä teki omaisuuden työskennellessään John D.Rockefellerille.
Stanford Whitein tappamisen motiivi on yhtä vanha kuin kukkulat, ja se löytyy saumattomasta rakkauskolmiosta, jonka ovat luoneet Harry Thaw, Stanford White ja Firenze Evelyn Nesbit, kaunis näyttelijä, joka meni naimisiin Harry Thawin kanssa. Nesbit oli myös malli, joka oli poseerannut taiteilija Charles Dana Gibsonille ilmentäen päivän kauneutta, ”Gibson -tyttöä”. Thaw oli raivoissaan siitä, että Stanford White oli rikkonut vaimoaan ennen kuin hän oli tavannut hänet, ja kahden miehen välinen kilpailu muuttui hillitsemättömäksi raivoksi, joka puhkesi murhasta.
Naimisissa oleva Stanford White oli aikansa tunnetuimpia arkkitehteja. Hän oli myös häikäilemätön nainen, jolla oli taipumus hyvin nuoriin tyttöihin. Shakespearen tutkijan ja esseistin poika Stanford White oli pitkä mies, jolla oli punaiset hiukset ja punaiset viikset. Skandaalisista ja tuhlaavista juhlistaan tunnettu Stanford White raiskasi Evelyn Nesbitin salaisessa piilopaikassaan Madison Square Gardenissa, joka oli pahamaineisen punaisen samettikeinun paikka, joka roikkui kultalehtikatosta. Stanford White johti tuplaa, vaikkakin kaukana salaisesta elämästä, eikä hänen häpeällisyydellään ollut rajoja. Hän pääsi irti röyhkeästä ja saastaisesta käytöksestään yksinkertaisesta syystä, jonka hän pystyi.
Harry Kendall Thaw tappoi Stanford Whitein mustasukkaisena raivona. Hänet ei todettu syylliseksi rikoksen mielettömyyden vuoksi, joka tehtiin satojen katsojien näkyvissä, jotka olivat kokoontuneet katsomaan musiikkituotantoa. Hän viettäisi muutaman seuraavan vuoden mielenterveyslaitoksissa ja niiden ulkopuolella. Vuosia myöhemmin Thaw kirjoitti kirjan, jossa hän yritti perustella ampumistaan Stanford Whitehin, mutta edes oman perheensä silmissä hän ei voinut mitenkään.