Kovettuneet valtimot, joita kutsutaan myös ateroskleroosiksi, johtuvat plakkien kertymisestä valtimoiden seiniin. Tällaiset plakit voivat koostua erilaisista aineista, mukaan lukien kolesteroli. Yleensä tila kehittyy monien vuosien aikana. Tänä aikana vaurioituneet valtimot sakeutuvat ja ovat epäsäännöllisiä, mikä johtaa valtimoiden sisäkanavien kaventumiseen ja verenkierron heikkenemiseen.
Yhden tietyn tekijän, joka stimuloi valtimoiden kovettumista, määrittäminen voi olla vaikeaa. On kuitenkin olemassa useita asioita, jotka edistävät kovettuneiden valtimoiden kehittymistä. Korkean verenpaineen, diabeteksen, korkean kolesterolin ja tupakoinnin tiedetään aiheuttavan tilan. Se voi johtua tai pahentua myös lihavuudesta ja stressistä. Genetiikka voi myös olla mukana tämän tilan kehittymisessä.
Kun henkilön valtimot kovettuvat, sakot alkavat kerääntyä vaurioituneisiin valtimoiden seinämiin. Tämä kertyminen voi saada solut tuottamaan lisäaineita valtimoihin. Tämän seurauksena nämä aineet voivat muodostaa lisäkerroksia ja tukkia edelleen valtimoita.
Usein tämä tila vaikuttaa suurempiin valtimoihin ja sepelvaltimoihin. Ajan myötä kovettuneet valtimot voivat johtaa heikkoon verenkiertoon. Henkilö, jolla on tämä tila, voi myös olla suurentunut sydänkohtauksen tai aivohalvauksen riski.
Kovettuneisiin valtimoihin liittyviä oireita ovat jalkakipu, korkea verenpaine, munuaisten vajaatoiminta, aortan aneurysma, verihyytymät, angina pectoris ja sydänkohtaus. Usein yksilöille kehittyy valtimon kovuus kokematta mitään ilmeisiä oireita, kunnes tila saavuttaa pitkälle edenneet vaiheet. Siksi on viisasta tietää perheesi sairaushistoria ja pysyä erityisen varuillaan oireiden varalta, jos tila esiintyy perheessäsi.
Yleensä yksilöt eivät kehitä oireita tai komplikaatioita kovettuneista valtimoista ennen kuin ovat vähintään keski -ikäisiä. Joillakin henkilöillä on kuitenkin diagnosoitu sairaus kaksikymppisenä. Kaikenikäisten aikuisten tulisi olla tietoisia tilasta, sen vaikutuksista ja niihin liittyvistä oireista.
Suurin osa tämän tilan diagnoosista liittyy potilaan sairaushistoriaan. Tiettyjä ei-invasiivisia testejä, kuten ultraäänikuvausta, voidaan käyttää diagnoosissa. Angiografiaa, invasiivista testiä, voidaan myös käyttää. Kun jalkojen tai aivojen valtimot vaikuttavat, voidaan tilata tietokonetomografia (CT), magneettikuvaus (MRI) tai angiogrammi.
Ennaltaehkäisy on avain kovettuneiden valtimoiden kielteisten seurausten välttämiseksi. Voit vähentää tämän sairauden kehittymisen riskiä välttämällä tupakointia, lepää riittävästi ja liikuntaa sekä noudata terveellistä ruokavaliota. Jos sinulla on korkea verenpaine, diabetes tai kolesteroli, noudata lääkärisi ohjeita näiden tilojen hallitsemiseksi. Lisäksi yritä vähentää stressiä elämässäsi, sillä stressi voi vaikuttaa valtimoon liittyvien ongelmien lisäksi myös monien muiden terveysongelmien kehittymiseen.