Moni luulee, että nälänhätä johtuu yksinomaan ruoan alituotannosta, mutta nälänhätä on yleensä monen tekijän summa. Nälänhätä saattaa johtua esimerkiksi luonnonkatastrofeista, tuholaisista, tulvista, kuivuudesta, sodasta tai jopa poliittisista päätöksistä.
Mitä nälänhätä tarkoittaa?
YK:n määritelmän mukaan nälänhätä on tilanne, jossa 20 prosenttia ihmisistä saa vähemmän kuin 2100 kilokaloria päivässä, 30 prosenttia lapsista on akuutisti aliravittuja ja nälkään kuolee kymmenestä tuhannesta ihmisestä päivittäin kaksi aikuista tai neljä lasta.
Miten pysäyttää nälänhätä?
Näitä ovat esimerkiksi koulutuksen, ravitsemuksen, toimeentulon kestävyyden, sekä sosiaalisen suojelun järjestelmien – kuten kouluruokailuohjelmien – vahvistaminen. Nälänhätä ei ole koskaan väistämätön – asianmukaisella suunnittelulla ja koordinoinnilla se voidaan estää, ja miljoonat ihmishenget voidaan pelastaa.
Missä nälänhätää on eniten?
Yli puolet maailman aliravituista elää Aasiassa ja kolmannes Afrikassa. Väkimäärään suhteutettuna eniten nälkäisiä löytyy Afrikasta, jossa jopa 21 prosenttia eli joka viides oli aliravittu. Nälänhätä on koskettanut erityisesti lapsia.
Missä maassa on suurin nälänhätä?
Vuonna 2021 lähes 70 % kriisitasolla kärsivän nälän kanssa kamppailevista ihmisistä eli 10 maassa: Afganistanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Haitissa, Etiopiassa, Nigeriassa, Syyriassa, Sudanissa, Etelä-Sudanissa, Pakistanissa ja Jemenissä.
Milloin Suomessa oli nälänhätä?
Suomen 1860-luvun suuret nälkävuodet ovat (toistaiseksi) viimeinen rauhanajan nälkäkatastrofi koko Länsi-Euroopassa. Lyhyessä ajassa, vuosina 1866-1868, alle kaksimiljoonaisesta kansasta kuoli 270 000 henkeä.
Voiko Suomeen tulla nälänhätä?
Nälänhätä voi iskeä Suomeenkin – asiantuntijat huolissaan: maatalouden näivettyminen nakertaa omaa leipäämme. Ilmastonmuutos muuttaa säätä ja sitä kautta myös viljelyä niin Suomessa kuin maailmallakin. Asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että Suomi ei ole omavarainen.
Mikä lisää näläntunnetta?
Nälkä on opittu tapa. Esimerkiksi lounasaikaan vatsa alkaa usein kurnia, vaikka hetkeä aiemmin emme vielä tunteneet nälkää. Syöt aina kiireessä Kaipaat lisää kuitua. Myös ilo tai väsymys voivat nälättää
Miksi Afrikassa on nälänhätä?
Ruokakriisin taustalla on kolonialismin seurauksena hyvin yksipuolinen tuotanto: Afrikan sarvessa, kuten myös valtaosin muuallakin Afrikassa, tuotetaan pääosin vain muutamaa raaka-ainetta – Afrikan sarvessa puuvillaa, kahvia ja banaaneja. Myös poliittisen järjestelmän kehittymättömyys estää jakamasta ruokaa tasaisesti.
Mikä vaikuttaa Näläntunteeseen?
Kylläisyyden säätelyyn ja näläntunteen muodostumiseen vaikuttaa moni asia elimistössä. Biologisista tekijöistä vaikuttavat yksilöllinen aineenvaihdunta, hormonitasapaino ja hermoston tila. Keskushermoston välittäjäaineet säätelevät syömistä olennaisella tavalla.