Trichotillomania lapsilla on mielenterveyshäiriö, joka saa lapsen pakko vetää hiuksiaan. Potilas voi vetää päänahan hiukset, silmäripset ja kulmakarvat huomattavaan hiustenlähtöön. Häiriö esiintyy lapsilla ahdistuksen, stressireaktion, muodostuneen tavan tai itsensä rauhoittamisen seurauksena. Lasten trikotillomania on järkyttävää käyttäytymistä kärsivän vanhemmille, mutta se ei aiheuta lapselle pitkäaikaisia fyysisiä vammoja.
Lasten hiusten vetäminen alkaa usein syntymän ja 2 vuoden välillä. Lapsi voi vetää hiuksiaan imetyksen aikana, imee tutia tai nukahtaa keinona rauhoittaa itseään. Vauva kokee toiminnan toistamisen rentouttavaksi.
Kun tapa on vakiintunut, se jatkuu taaperoikäisenä. Lapsi alkaa arvioida, ärsyttääkö toiminta vanhempaa. Jos lapsi näkee, että hiusten vetäminen turhauttaa vanhemman, lapsi jatkaa sitä vihaisen purskeen tai kiukun aikana. Vetäminen voi muuttua väkivaltaisemmaksi, kun lapsi oppii suorittamaan toiminnan turhautumisena.
Lasten trikotillomania jatkuu usein kouluikäiseksi. Lapsi vetää hiuksiaan tapana tai se voi tapahtua vain ahdistuksen aikana. Kouluikäiset lapset, jotka kärsivät kommunikaatiotaitojen puutteesta, pyrkivät turhautuneesti vetämään salaa silmäripset tai kulmakarvat.
Kun trikotillomania jatkuu yli 12 -vuotiaana, oireet osoittavat usein yhtäläisyyksiä pakko -oireiseen häiriöön (OCD). Molemmat häiriöt voivat esiintyä samanaikaisesti. Teini -ikäisenä jatkunut trikotillomania juontaa juurensa usein lapsen kapinaan.
Trichotillomanian muuttaminen ja hoito lapsen alkuvaiheessa on usein helpompaa kuin myöhemmin elämässä. Peitteen tai täytteen korvaaminen pikkulapselle tai pikkulapselle hyväileväksi hiustensa sijaan voi auttaa estämään hiusten vetämistä. Lyhyt leikkaus tai hattu on myös keino estää hiusten vetämistä varhaisessa iässä.
Trichotillomania varhaiskasvatusikäisillä tai sitä vanhemmilla lapsilla vaatii kommunikaatiota ja hoitoa. Käyttäytymismuutoshoito ja reseptilääkkeiden antaminen voivat olla tarpeen. Opettamalla lapselle parempia tapoja käsitellä stressiä ja säätelemään tunteita voi auttaa lievittämään ongelmaa.
Tilan huomiotta jättäminen ja toivoen, että lapsi lopulta kasvaa siitä, toimii harvoin, kun lapsi saavuttaa kouluikäisen. Häiriöstä tulee lapsen häpeän lähde. Kun häiriö pahenee, kalju laastarit voivat tulla havaittaviksi lapsen koulukavereille tai muille, mikä voi ahdistaa lasta edelleen. Nopea arviointi ja hoito on tarpeen minimoidakseen mielenterveyshäiriön pitkäaikaiset emotionaaliset ja fysiologiset vaikutukset.
Trichotillomania lapsilla voi kauhistuttaa vanhempia. Tunteiden kiila voi kehittyä vanhempien ja lapsen välille. Ammatillinen mielenterveysneuvonta voi auttaa perhettä onnistuneesti voittamaan häiriön.