Itämeren rehevöityminen johtuu siitä, että mereen on vuosikymmenien ajan päässyt liikaa ravinteita, eritysesti fosforia ja typpeä. Niitä tulee ennen kaikkea maa- ja metsätaloudesta, mutta myös esimerkiksi teollisuuden ja kotien jätevesistä sekä liikenteestä.
Mikä rehevöittää vesiä?
Suomen sisävesiin ja rannikkovesiin kulkeutuu edelleen liikaa rehevöittäviä ravinteita: typpeä ja fosforia. Osa ravinnevalumista on luontaista perua, mutta suurempi osa – fosforista noin kolme neljäsosaa ja typestä vajaa kaksi kolmannesta – on ihmisen aiheuttamaa. Kuormituksen jatkuminen näkyy vesien tilassa.
Mitä haittaa on jos mereen joutuu paljon ravinteita?
Vesistöjen rehevöityminen johtaa veden samenemiseen, vesikasvien lisääntymiseen, vesistöjen umpeenkasvuun, ranta-alueiden rihmalevien kasvuun, suurien leväkukintojen esiintymiseen, talviseen happikatoon sekä kalaston ja muun eliöstön muutoksiin.
Miten ravinteiden pääsyä vesistöihin voidaan vähentää?
Jotta pelloilta ei valuisi ravinnepitoisia vesiä vesistöihin, tulee niiden ympärillä olla ravinteita pidättäviä suojakaistoja. Niissä kasvavat kasvit sitovat ravinteet itseensä. Lisäksi peltojen lannoitukseen on kiinnitettävä huomiota. Lannoitteita ei pidä käyttää enempää kuin viljelykasvit pystyvät käyttämään.
Mikä saastuttaa eniten?
Suurin hiilidioksidipäästöjen lähde on fossiilisten polttoaineiden, öljyn, maakaasun ja kivihiilen, polttaminen. Huomattava osa maailman sähköstä tuotetaan fossiilisia polttoaineita käyttävissä voimaloissa. Myös liikenne, teollisuus, metsänhakkuut ja muut ihmisen toimet lisäävät hiilidioksidin pääsyä ilmakehään.
Mikä valtio saastuttaa eniten?
Vuonna 2021 päästöjen arvioiden kipuavan lähelle vuoden 2019 tasoa. Maailman suurimmat päästäjät ovat Kiina, Yhdysvallat ja Intia. Yhdysvalloilla on tavoite vähentää päästöjä 50–52 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.
Mikä lisää rehevöitymistä?
Rehevöityminen tarkoittaa kasvien perustuotannon kasvua liiallisen ravinnekuormituksen seurauksena. Rehevöitymistä aiheuttavat etenkin kasvien tarvitsemat ravinteet typpi ja fosfori, joita leviää vesistöihin muun muassa jätevesien, pelloilta valuvien vesien ja ilmasta tulevan laskeuman kautta.
Mistä ravinteet tulevat veteen?
Ravinteita tulee vesiin sekä jätevesien mukana että pelloilta ja metsistä valuvan veden mukana. Joet tuovat ravinteita kauempaakin. Rehevöityminen vaivaa tyypillisesti peltojen ympäröimiä järviä. Myös asutusalueiden lähivedet kärsivät usein rehevöitymisestä.
Mistä tietää että järvi on rehevöitynyt?
Rehevöitymisen tunnistaa muun muassa siitä, että levät ja vesikasvit runsastuvat ja vesi samenee. Kalaverkot ja rantakivet limoittuvat ja kalaston rakenne muuttuu särkikalavaltaisemmaksi. Lisääntyneen levä- ja kasvimassan kiihdyttämä hajotustoiminta kuluttaa vedestä happea.
Mikä meri on maailman saastunein?
Itämerta kutsutaan maailman saastuneimmaksi mereksi.