Sen määrittäminen, mikä käärmeen myrkky on myrkyllisin, on hieman monimutkainen prosessi, jolla ei yleensä ole yhtä selkeää tulosta määrittämättä ensin tiettyjä muuttujia. Esimerkiksi “myrkyllisin” voi viitata siihen, mikä käärmeen myrkky on tappavin tietyn määrän perusteella, tai se voi lieventää tätä alkuperäistä ajatusta harkitsemalla myös sitä, kuinka paljon myrkkyä käärme pistää per purema. Pureman myrkyllisyys voi myös riippua siitä, miten purenta annetaan, onko hampaat puhkaisseet vain ihon vai onnistuiko myrkky injektoimaan laskimoon tai suoraan syvään lihaskudokseen. Monille ihmisille maailman tappavin käärme pidetään Australian sisämaan taipanina, mutta tämä on varmasti avointa keskustelulle ja tulkinnalle.
Käärmeen myrkkymyrkyllisyys mitataan tyypillisesti keskimääräisen tappavan annoksen (LD-50) tai määrän mukaan, joka on tappava puoleen testiryhmästä. Tämäntyyppinen testaus suoritetaan tyypillisesti laboratoriohiirillä, ja vaikka sillä on taipumus olla tarkka, käärmeen myrkky voi käyttäytyä hiirissä hiukan eri tavalla kuin ihminen. LD-50-mittaukset mitataan yleensä milligrammoina kilogrammaa kohti (mg/kg), mikä osoittaa tappavan myrkyn määrän.
Tämän tyyppisten mittausten avulla on helpompi verrata käärmeiden myrkyllisyystasoja; tulokset voivat kuitenkin riippua siitä, miten myrkky toimitetaan. Jotkut tutkijat uskovat, että ihonalaiset injektiot, jotka tuovat käärmeen myrkkyä ihon alle, mutta eivät välttämättä laskimoon, ovat tarkimpia, koska ne edustavat suurinta osaa käärmeen puremista. Tämän tyyppisessä kokeessa myrkyllisin käärme on Australian sisävesi Taipan, jota joskus kutsutaan “kovaa käärmeeksi” ja jonka LD-50 on vain 0.025 mg/kg. Tätä verrataan Pohjois-Amerikasta löytyneeseen länsimaiseen timanttihelmikäärmeeseen, jonka myrkky on LD-50-mittauksella 18.5 mg/kg, jolloin sisämaan taipanin myrkky on noin 740 kertaa myrkyllisempi kuin kalkkarokäärmeen myrkky.
Kun otetaan huomioon käärmeen purema, joka pistää myrkkyn suoraan laskimoon, laskimonsisäinen injektio, nämä luvut ovat erilaisia. Länsimaisen timanttipään kalkkarokäärmeen myrkkyn LD-50 on 2.72 mg/kg laskimonsisäisille puremille, mikä on huomattavasti tappavampaa kuin ihonalaisille mittauksille. Laskimonsisäisessä testauksessa Australian itäisellä ruskealla käärmeellä on myrkyllisin myrkky, jonka LD-50 on 0.01 mg/kg. Tällaiset erot mittaustekniikoissa vaikeuttavat sen määrittämistä, mikä käärmeen myrkky on myrkyllisin.
Asiaa vaikeuttaa edelleen se, kuinka paljon käärme ruiskuttaa myrkkyä yhdellä puremalla. Esimerkiksi Australian rannikko -taipanilla on myrkkyä, joka on vähemmän myrkyllinen kuin Australian itäisen ruskean käärmeen myrkky. Rannikon taipan voi kuitenkin pistää 20-30 kertaa enemmän myrkkyä yhdellä puremalla, mikä tekee rannikon taipanin puremasta mahdollisesti kohtalokkaamman. Viime kädessä nämä mittaukset ovat kuitenkin luonteeltaan melko akateemisia, koska mikä tahansa näistä käärmeistä voi helposti tappaa ihmisen yhdellä puremalla ja lyhyessä ajassa.