Mikä muodostaa kirjanpitäjän huolimattomuuden?

Tilintarkastajan huolimattomuus tapahtuu yleensä silloin, kun kirjanpitäjä toimii tietäen, että kirjanpitokäytäntö oli epäasianmukainen ja asiakkaalle saattaa aiheutua vahinkoa. Jos kirjanpitostandardien eettisiä ja oikeudellisia ohjeita ei noudateta, seurauksena voi olla kirjanpitäjän laiminlyönti. Kirjanpitäjän katsotaan rikkoneen tahallisesti luottamusta ja vastuuta – huonon harkintakyvyn lisäksi. Lisäksi huolehtimisvelvollisuutta – odotusta siitä, että kirjanpitäjä toimii asiakkaan edun mukaisesti – rikotaan. Yrityksen petolliset tilinpäätökset voivat johtua myös kirjanpitäjän huolimattomuudesta.

Tilinpäätösstandardien perusteella kirjanpitäjä on yleensä velvollinen ennakoimaan tuloksia, jotka voivat olla haitallisia asiakkaille. Kokemus ja koulutus kirjanpitostandardeista jätetään tarkoituksella huomiotta, kun he suorittavat kirjanpitäjän tehtäviä. Tämän seurauksena näiden standardien alapuolella oleva suoritus voi jättää kirjanpitäjän vastuuseen vahingoista asiakkaalle.

Useimpien kirjanpitäjien odotetaan käyttävän harkintaa kirjanpitokysymyksissä välttääkseen vahingot asiakkaalle, joka luottaa kirjanpitäjän ammattitaitoon ja harkintaan. Muussa tapauksessa harkintavallan puute voidaan katsoa huolimattomaksi tehtävissä ja siitä voidaan aloittaa kirjanpitovirhe. Rahoitusasioiden asianmukaisen hoitamisen luottamusvastuun laiminlyönti voi olla kirjanpitäjän laiminlyöntiä.

Väitteitä kirjanpitäjän laiminlyönneistä voi syntyä, jos todisteet liittyvät kirjanpitovirheiden todennäköisyyteen eivätkä seurausta väistämättömästä kirjanpitovirheestä. Kirjanpitovirheellä ei ole sama juridinen painoarvo kuin kirjanpitäjän huolimattomuudella. Virheet voivat ilmetä, koska kirjanpitäjällä ei ole riittävästi kokemusta hoitaa tehtäviä huolellisesti.

Yleensä kirjanpitäjän laiminlyönnin määrittelevä oikeusvaltio sisältää todisteiden esittämisen siitä, että asiakkaan ja kirjanpitäjän välillä odotettiin huolehtivan taloudellisesta velvollisuudesta. Kun kirjanpitäjä ei toimi laillisesti noudattaen huolellisuusvelvollisuuttaan, on tapahtunut rikkomus. Käyttäytymisrikkomus voi aiheuttaa asiakkaalle taloudellista vahinkoa luottamusvastuun hylkäämisen seurauksena.

Jotkut lait voivat määritellä tämän törkeäksi huolimattomuudeksi sen mukaan, mitä todisteet osoittavat. Laki voi myös vaatia todisteita kohtuullisesta tietämyksestä siitä, että käytäntö oli epäasianmukainen ja että asiakkaalle todennäköisesti tapahtui vahinkoa. Ilman kirjanpitäjän huolimattomia toimia voidaan myös vaatia todiste siitä, ettei asiakkaalle olisi aiheutunut vahinkoa.
Tietoinen ja tarkoituksellinen käytäntö manipuloida yrityksen taloudellista tulosta on myös näkyvä kirjanpitovirheen muoto, joka johtuu huolimattomuudesta. Kirjanpitovirhe voi tapahtua jättämättä tilinpäätökseen varojen ja velkojen kirjanpitoa kokonaisuudessaan. Muissa olosuhteissa myyntituloja käytetään yleensä yrityksen tuloslaskelman parantamiseen. Toinen esimerkki kirjanpitovirheistä on aliraportoimattomien myyntisaamisten kirjaaminen, joka on kirjattu perimättömäksi luottotappiovaraukseksi.