Esimerkkinä Lähi -idän jatkuvista jännitteistä kuuden päivän sota on tutkimus aseellisten konfliktien aloittamisesta ja niiden nopeasta lopettamisesta. Tässä on joitain tietoja tapahtumista, jotka johtivat kuuden päivän sotaan, ja siitä, miten tällä vuoden 1967 arabien ja Israelin sodalla on edelleen vaikutuksia kaikkiin osapuoliin.
Vaikka poliittiset ja uskonnolliset jännitteet ovat jo pitkään olleet tunnusmerkki arabien ja israelilaisten välisille suhteille, monet kokevat, että kuuden päivän sodan avoimeen konfliktiin johtaneet tekijät juurtuvat tapahtumiin, jotka tapahtuivat vuonna 1965. Alkuvaiheessa vuonna ja jatkuu aina kesäkuun sodan julistamiseen asti vuonna 1967 saakka, palestiinalaisten hyökkäykset Israelin rajoille loivat lisääntyneitä jännitteitä, jotka olivat alkaneet jo syntyä aiemmista konflikteista.
Nämä Syyriassa sijaitsevat rajahyökkäykset ymmärrettiin toteutettavan Palestiinan vapautusjärjestön suojeluksessa, ja ne vaikuttivat paitsi Israeliin myös Jordaniaan ja Libanoniin. Syyria pelkäsi kostoa ja hyökkäystä Israelista ja pyysi tukea Egyptiltä. Sitten Egypti siirsi joukkonsa Siinain niemimaalta ja siirsi heidät Syyrian rajoille. Samanaikaisesti Egypti allekirjoitti myös keskinäisen puolustussopimuksen Jordanian kanssa varmistaen keskinäisen tuen Israelin hyökkäyksen sattuessa. Kolmen arabivaltion väliset sopimukset muodostavat pohjan kuuden päivän sodalle.
Niiden ympäröimänä, joita pidettiin vihollisina Israelia vastaan, päätettiin iskeä ja iskeä. 5. kesäkuuta 1967 alkoi kolmas arabien ja Israelin sota. Lyhyessä ajassa Israel oli valloittanut Siinain niemimaan, Jerusalemin vanhan kaupungin, Jordan -joen länsirannan, Golanin kukkulat ja Gazan alueen. Israelin varhainen menestys kuuden päivän sodan aikana muistetaan joskus Palestiinan historiassa nimellä An Naksah tai ”Takaisku”. Yhdistämällä strategiaa ja erittäin päteviä armeijoita ja ilmavoimia Israel päätti tehdä kuuden päivän sodasta lyhyen asian.
Egyptin ilmavoimat olivat vammautuneet varhain, koska ne kärsivät suuria vahinkoja ennen kuin ne pääsivät koskaan ilmaan. Samoin Syyrian ja Jordanian ilmavoimat kärsivät suuria vahinkoja. Israelin ennaltaehkäisevä isku oli ollut tehokas, ja kuuden päivän sota päättyi 10. kesäkuuta 1967.
Valitettavasti arabimaiden ja Israelin välinen konflikti jatkui, osittain miehitetyistä alueista, jotka Israel vaati sodasta. Yhdistyneiden kansakuntien väliintulo ei helpottanut ongelmia, koska ranskalaiset ja englanninkieliset versiot YK: n pyrkimyksestä päästä sovintoratkaisuun eivät olleet täysin samat. Lopputuloksena oli, että Israel väitti noudattavansa päätöslauselman 242 englanninkielistä versiota eikä nähnyt enää tarvetta keskustella asiasta. Vielä vuonna 1982 päätöslauselma oli edelleen ongelma.
Itse asiassa Egyptin, Jordanian, Syyrian ja Israelin suhteet ovat edelleen kireät, eikä todellista ratkaisua ole näkyvissä. Vaikka kuuden päivän sota toimi Israelin keinona osoittaa taitonsa taistelussa ja strategiassa sekä mahdollisti yhtenäisen Jerusalemin luomisen ensimmäistä kertaa yli 1800 vuoteen, muuta ei saavutettu. Kuuden päivän sota kuitenkin kallistui jonkin verran Lähi -idän voimatasapainoon ja johti siihen, että Yhdysvallat tunnusti Israelin olevan erittäin arvokas liittolainen.