Samettivallankumous oli väkivallattomat vallankumoukset Tšekkoslovakiassa, mikä johti kommunistisen hallituksen kaatamiseen, joka oli hallinnut kyseisessä maassa yli 40 vuotta. Sitä muistetaan usein yhdessä muiden mielenosoitusten, mielenosoitusten ja marssien kanssa, joita pidettiin entisissä Neuvostoliiton valtioissa 1980 -luvun lopulla. Tämän vallankumouksen historia on itse asiassa kiistanalainen, koska se on historiallisesti esitetty sarjana spontaaneja kansallisia mielenosoituksia, mutta kommunistinen hallitus on saattanut tukea tai ainakin sallia sen.
Samettivallankumouksen käynnistänyt kipinä tapahtui 17. marraskuuta 1989, kun mellakkapoliisi sulki rauhallisen opiskelijamielenosoituksen Prahassa. Mielenosoituksen tukahduttaminen johti vastaavien mielenosoitusten kukoistamiseen koko maassa. Samaan aikaan muut itäblokin maat alkoivat kokea poliittista epävakautta, kun näiden maiden kommunistiset hallitukset alkoivat romahtaa yksi kerrallaan. Berliinin muurin purkaminen Saksassa 9. marraskuuta 1989 on erityisen ikoninen esimerkki Itä -Euroopan poliittisen tunnelman muutoksesta tänä aikana.
Samettivallankumouksen mielenosoitukset näyttivät yllättävän hallituksen. Opiskelijat ja muut työntekijät alkoivat iskeä Tšekkoslovakiassa, ja he alkoivat tavata hallituksen jäseniä päästäkseen sopimukseen, joka tyydyttäisi kaikki osapuolet. Hallitus koki 24. marraskuuta 1989 järkytyksen, kun Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen pääsihteeri korvattiin, mutta tämä ei riittänyt epäonnistuneen hallituksen vahvistamiseen.
Parlamentti alkoi 29. marraskuuta purkaa poliittista kehystä, joka oli tukenut kommunistista puoluetta ensisijaisena poliittisena voimana Tšekkoslovakiassa. 10. joulukuuta mennessä presidentti oli eronnut uuden kabinetin nimittämisen jälkeen ja avannut tien demokraattisesti pidettyihin vaaleihin tammikuussa 1990. 29. joulukuuta kävi helposti ilmi, että samettivallankumous oli onnistunut toteuttamaan verittömän hallituksen vaihdon Tšekkoslovakiassa, ja kansa lopetti lakot ja mielenosoitukset. Kolme vuotta myöhemmin maa jaettiin rauhanomaisesti kahteen valtioon, Slovakiaan ja Tšekin tasavaltaan.
Jotkut historioitsijat kutsuvat samettivallankumousta lempeäksi vallankumoukseksi erityisesti Slovakiassa. Vallankumous osoitti, että hallituksen vaihtaminen ilman väkivaltaa oli mahdollista. Samettivallankumouksen lakkojen ja mielenosoitusten aiheuttama sosiaalinen häiriö sai hallituksen ymmärtämään muutoksen tarpeen, varsinkin kun sitä tarkasteltiin kommunismin romahtamisen yhteydessä koko itäblokissa.