Sopimus Amerikan kanssa oli julkilausuma, jonka useat johtavat edustajainhuoneen republikaanit laativat vuonna 1994 ja jonka allekirjoittivat lähes kaikki tuolloin edustajainhuoneen republikaanit. Se oli kattava luettelo republikaanien amerikkalaisille antamista lupauksista, jos he saavat enemmistön edustajainhuoneessa vuoden 1994 vaalien aikana.
Toisin kuin monet aiemmat kampanjalupaukset, sopimus Amerikan kanssa sisälsi hyvin tarkkoja lupauksia ja tavoitteita. Sen on laatinut Larry Hunter Robert Walkerin, Richard Armeyn, Bill Paxtonin, John Boehnerin, Jim Nusslen, Tom DeLayn ja Newt Gingrichin avustuksella. Siinä hyödynnettiin voimakkaasti konservatiivisen kulttuuriperinnön säätiön esittämiä ideoita sekä Ronald Reaganin vuoden 1985 valtion tilaa käsittelevässä puheessa esitettyjä erityispiirteitä.
Edustajainhuoneen republikaanit esittivät sopimuksen noin kuusi viikkoa ennen vuoden 1994 välivaaleja, ensimmäisen Clintonin hallinnon aikana. Se oli tapa republikaanien todella yhdistyä ja toimia yhdessä ryhmänä koko kansakunnassa. Se toimi epäilemättä, ja republikaanit valloittivat parlamentin ensimmäistä kertaa neljän vuosikymmenen aikana. Sopimuksen Amerikan kanssa voitto pidettiin monella tapaa modernin konservatiivisen liikkeen huipentumana, mikä osoittaa heidän joukkonsa vahvuuden.
Sopimus Amerikan kanssa, vaikka se esitti monia erityisiä poliittisia päätöksiä, vältti tarkoituksellisesti käsittelemästä poliittisen maailman kiistanalaisempia ja erimielisimpiä kysymyksiä. Sopimuksen kaltaisesta konservatiivisesta opista puuttui erityisesti maininta kuumista painikkeista, kuten koulurukouksesta tai abortista.
Amerikan kanssa tehdyssä sopimuksessa määrättiin erityisistä muutoksista määrätyn ajanjakson aikana. Esimerkiksi republikaanien enemmistön ensimmäisenä päivänä he lupasivat äänestää kahdeksan erillisen uudistuksen lattialla. Ensimmäisen sadan päivän aikana he lupasivat lisäksi tuoda kymmenen laskua lattialle, jotka kattavat muun muassa määräajat, vahingonkorvausuudistuksen ja veronalennukset.
Republikaanien enemmistö toi itse asiassa suurimman osan laskuista lattialle, vaikka valtaosa kuoli siellä. Muutama merkittävä lasku meni kuitenkin läpi. Niihin kuuluivat kadujen palauttamisesta annettu laki, American Dream Restoration Act, joka antoi 500 dollarin alennuksen lasta kohden, Job Creation and Wage Enhancement Act, joka vähensi myyntivoittoja ja antoi useita pienyritykannustimia, sekä National Security Restoration Act , mikä supisti Yhdistyneiden Kansakuntien palveluksessa olevien Yhdysvaltain joukkojen määrää.
Sopimuksen arvostelijat pitivät sitä enimmäkseen poliittisena temppuna, vaikkakin erittäin onnistuneena. Monissa tapauksissa sitä kutsuttiin keskiluokan häiriötekijäksi, ja siinä annettiin lupauksia laskuista, jotka olivat niin täynnä reikiä, että ne varmasti ammuttiin alas tai olivat pitkälti tehottomia. Republikaanipuolue testasi sopimuksen Amerikan kanssa monissa eri kohderyhmissä, joita valitsi äänestäjä Frank Luntz, etsien erilaisia komponentteja, jotka testasivat yli 60%: n hyväksyntäluokituksen, ja poistivat kaikki epäsuotuisat kohdat. Tästä syystä sitä pidettiin hieman kyynisenä yrityksenä horjuttaa yleistä mielipidettä ottamatta huomioon todellista politiikkaa.
Olipa Amerikan kanssa tehdyn sopimuksen taustalla mitä tahansa, sillä näyttää olleen jonkinlainen rooli republikaanien enemmistössä 104. kongressissa. Se oli varmasti ainutlaatuinen lähestymistapa kansalliseen politiikkaan, ja vaikka mitään ei ole sittemmin yritetty samassa mittakaavassa, molemmat osapuolet ovat sittemmin kierrättäneet useita elementtejä eri tasoilla.