Uruguayn kierros on nimi, joka annetaan yleisten tullitariffeja ja kauppasopimusta (GATT) koskevien taloudellisten kysymysten kansainvälisten neuvottelujen ja sopimusten kahdeksannelle kierrokselle. Uruguayn kierros korvasi Genevessä vuonna 1982 pidetyn GATTin aikaisemman kokouksen. Alkuperäinen kokous pidettiin Uruguayssa Punta del Estessa syyskuussa 1986 ja jatkui huhtikuuhun 1994 saakka.
GATT perustettiin vuonna 1947, koska useat osallistuvat hallitukset eivät kyenneet sopimaan yhtenäisemmästä kansainvälisestä kauppajärjestöstä (ITO). Toisen maailmansodan seurauksena maailman rikkaimmat kansat kokoontuivat Bretton Woods -konferenssissa perustamaan uusia järjestöjä auttamaan globaalin rahoituksen sääntelyssä. Kaksi suurta järjestöä, Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki, perustettiin ilman paljon keskustelua, mutta alun perin ITO: na pidetty ja myöhemmin paremmin Maailman kauppajärjestönä (WTO) toteutettu sääntelyelin ei kyennyt saamaan täyden tuen kaikki osapuolet. Niinpä seuraavien 48 vuoden aikana GATT toimi eräänlaisena pysäytyskuilun toimenpiteenä ja määräajoin tehtiin sopimuksia, joiden tarkoituksena oli päivittää rooliaan maailmantaloudessa.
Vuonna 1982 GATT -puolueet antoivat ministeriön julistuksen, jossa esitettiin useita ongelmia, joita GATT ei kyennyt säätelemään maailman talousrakenteessa. Näistä tärkeimpiä olivat joidenkin jäsenmaiden politiikan vaikutukset maailmanlaajuiseen kauppaan ja tietyt rakenteelliset puutteet itse GATT-sopimuksessa. Tämän seurauksena pidettiin tarpeellisena uusia, paljon kattavampia sopimuksia. Jäsenmaat kokoontuivat Uruguayssa aloittamaan täysin uusien rakenteiden luomisen, kaikkien GATTin nykyisten muotojen tarkastelun ja paljon yhtenäisemmän tulevaisuuden sopimuksen.
Uruguayn kierrokselle oli alun perin suunniteltu neljä vuotta, ja jäsenet keskustelivat ja väittelivät täytäntöönpanosta tuona aikana ja lopulta allekirjoittivat sopimuksen vuonna 1990. Neuvotteluja käytiin Genevessä, Montrealissa, Washingtonissa, Brysselissä ja Tokiossa. maat yrittävät päästä kompromisseihin eri asemissaan. Vuoteen 1990 mennessä oli ilmeistä, että ainakin yksi merkittävä ongelma Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä maatalouskaupan uudistuksista ei ratkennut ajoissa.
Niinpä Uruguayn kierrosta jatkettiin vielä neljällä vuodella. Loppuvuodesta 1992 molemmat osapuolet pääsivät sopimukseen, jota kutsuttiin Blair Housen sopimukseksi, ja huhtikuussa 1994 lähes kaikki osallistujat 123 maan edustajat allekirjoittivat uuden sopimuksen Marakeshissa, Marokossa. Yksi Uruguayn kierroksen merkittävimmistä luomuksista oli Maailman kauppajärjestö, joka korvasi GATTin, ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 1995.
Uruguayn kierros oli epäilemättä kaikkien aikojen suurin kauppaneuvottelu ja saattoi hyvinkin olla kaikkien aikojen suurin. Siinä esitettiin säännöt ja periaatteet, jotka kattavat kaiken maailmanlaajuisen kaupan pankkitoiminnasta kuluttajatuotteisiin. Monet ihmiset kritisoivat Uruguayn kierroksella, ja ankarinta oli se, että sopimuksessa kiinnitettiin niukasti huomiota kehitysmaihin, joilla oli vain vähän ääntä kokouksessa, ja annettiin etuoikeus teollisuusmaille, joita siellä eniten edustivat ministerit. Tästä huolimatta Uruguayn kierros oli edelleen hallitseva voima, joka määrää maailmankauppaa vuoden 2001 Dohan kehityskierrokseen saakka.