501 (c) (4) on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka kykenee laajaan lobbaustoimintaan, toisin kuin 501 (c) (3), jonka poliittinen edunvalvonta on hyvin rajallista. Ne on nimetty niin Yhdysvaltojen säännöstön luvussa ja osassa, jossa määritellään, mitä ne ovat. Lobbauksen lisääntymisen myötä 501 (c) (4) organisaatiot yleistyvät.
Kohdan 501 (c) (4) tavoite muodostuu yleensä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Se voi saavuttaa tämän useilla eri tavoilla, mutta lobbaus on merkittävä. Sillä pyritään saamaan aikaan huomattavia muutoksia Yhdysvaltain lakiin, mikä saa aikaan muutoksen kaikkien etujen mukaan muuttamalla politiikkaa merkittävästi. Lobbaus voi kuitenkin olla erittäin tärkeä tekijä organisaation toiminnassa, mutta se ei voi olla sen ainoa tekijä. Itse asiassa se ei voi olla edes sen tärkein tekijä.
Jotta organisaatio voidaan luokitella 501 (c) (4): ksi, sen on oltava kaikenkattava maantieteellisellä alueellaan tai koko maassa. Esimerkiksi organisaatio, joka on perustettu edistämään kansalaisyhteiskunnan parantamista, voi rajoittua yksilön toimintaan kyseisellä alueella, mutta se ei voi muuten rajoittaa jäsenyyttään tai laajuuttaan. Ne, jotka rajoittavat tällä tavalla, ovat vaarassa menettää asemansa 501 (c) (4).
Suurin hyöty 501 (c) (4) -kohdasta on se, että sillä on verovapaus. Näin ollen kaikkia otettuja rahoja ei veroteta tuloiksi. Siksi kaikki organisaation tulot voidaan käyttää ilmoitettuun tarkoitukseen. Joissakin tapauksissa verovapautus voidaan kuitenkin poistaa.
Jotkut 501 (c) (4) organisaatiot ovat yrittäneet hämärtää rajaa lobbauksen ensisijaiseksi ja toissijaiseksi toiminnaksi. Näissä tapauksissa Yhdysvaltain sisäinen verovirasto voi peruuttaa organisaation verovapauden. Näin on käynyt useille uskonnollisille ja poliittisesti ajatteleville järjestöille, jotka on pidetty ensisijaisesti lobbausjärjestöinä, jotka piiloutuvat eri nimellä. Monissa tapauksissa voittoa tavoittelemattoman ryhmän on todistettava, etteivät ne käytä tarpeettomia etuja asemansa vuoksi.
Yksi suurimmista eroista 501 (c) (3): n ja 501 (c) (4) välillä on, että 501 (c) (4): lle annetut lahjoitukset eivät ole verovähennyskelpoisia, elleivät ne ole osa hallitusta tai työskentelevät tunnustetun paikallisen tai osavaltion hallituksen puolesta. Siksi jokaisen lahjoittajan on tehtävä se ymmärtäen, ettei monissa tapauksissa ole veroetuja. Tämä on kustannus siitä, että voi lobbata huomattavasti enemmän kuin 501 (c) (3).