Jos murtaat sanan agorafobia, näet nopeasti, mitä se tarkoittaa. Fobia on pelko jotain. Agora tulee kreikan kielestä ja viittaa paikkaan, jossa ihmiset tapaavat, tai tarkemmin sanottuna torille. Joten tämä on pelko olla täynnä tai avoimissa tiloissa.
Joskus agorafobiaa pidetään pelkona olla ulkona, mutta se ei ole ehdottomasti oikein. Ihmiset, jotka kärsivät tästä tilasta, pelkäävät useammin paikkoja, joissa he ovat tungosta, missä pois pääseminen olisi vaikeaa. Henkilö voi olla haluton lähtemään kotoa, mutta yleensä pelkkä ulkona oleminen ei pelota häntä.
Tilanteet, kuten asuminen tungosta rakennuksessa, pitkä käytävä, suuri, altistunut paikka tai jokin tuntematon alue, voivat olla voimakkaasti häiritseviä agorafobiaa sairastavalle. Tämä pelko liittyy eniten siihen, ettei pysty pääsemään turvalliseen paikkaan, tai altistumisen ja suojaamattomuuden tunteeseen. Paluu tutulle alueelle voi lievittää fobiaan liittyvän paniikkikohtauksen oireita.
Agorafobian oireet voivat vaihdella lievistä epämukavuuden tai ahdistuksen tunteista suurissa, tungosta tiloissa, voimakkaisiin pelkoihin ja paniikkikohtauksiin. Agorafobia diagnosoidaan eri tavalla sen mukaan, kokeeko potilas paniikkihäiriöitä vai ei. Itse asiassa monet erilaiset psykologiset häiriöt, kuten sosiaalinen fobia, erotteluhäiriö ja masennus, voivat jakaa oireita tämän tilan kanssa. Ammattitaitoinen diagnoosi tarvitaan sen määrittämiseksi, onko henkilöllä agorafobiaa vai ei.
On olemassa useita mahdollisia hoitoja agorafobiaa sairastaville potilaille. Jos muut häiriöt vaikuttavat tilaan tai pahentavat sitä, niitä voidaan hoitaa erikseen. Oireiden vähentäminen auttaa potilaita hallitsemaan pelkoaan altistamalla ne hitaasti ympäristöille, jotka voivat aiheuttaa heille pelkoa ja ahdistusta.
Potilaat voivat määrittää, mitkä tilanteet laukaisevat agorafobiansa, ja pyrkiä voittamaan nämä pelot. Käsittelemällä hitaasti jokaista tilannetta tavalla, joka tuntuu turvalliselta, potilas voi oppia käsittelemään pelkonsa ja kohdata ne sen sijaan, että antaisi pelon hallita niitä. Ostoskeskuksia pelkäävä potilas voi aloittaa käymällä pienessä kulmakaupassa, kunnes hän tuntee olonsa mukavaksi. Kun pieni askel on voitettu, potilas on valmis yrittämään työntää mukavuusaluettaan hieman pidemmälle. Lääketieteen tai mielenterveyden ammattilainen voi auttaa ohjelman suunnittelussa ja antaa tarvittaessa neuvoja ja lääkkeitä.