Äidin kuolema, synnytyskuolema tai äitiyskuolleisuus ovat termejä, jotka kaikki viittaavat naisen kuolemaan raskauden aikana. Tämä sisältää kuoleman synnytyksen aikana tai pian synnytyksen jälkeen. Tähän määritelmään sisältyvät myös kuolemat, jotka johtuvat raskauden päättymisestä tai kuolemasta 42 päivän kuluessa raskauden lopettamisesta.
On olemassa useita äidin kuoleman luokkia, jotka erottavat syyt raskauteen liittyvään kuolemaan. Suoralla äidin kuolemalla tarkoitetaan mitä tahansa elämän päättymistä, joka johtuu raskauden tai synnytyksen komplikaatiosta tai huonosta hoidosta. Epäsuora äidin kuolema tarkoittaa raskaana olevan naisen kuolemaa ennaltaehkäisevän sairauden seurauksena. Kuolemantapausta, joka on raskauteen liittymätön onnettomuus, kutsutaan ei-synnytys-, satunnaiseksi tai tapaturmaiseksi kuolemaksi.
Suurimmat syyt äidin välittömään kuolemaan ovat voimakas, huonosti hoidettu verenvuoto synnytyksen aikana, infektio tai estetty synnytys. Jälkimmäinen ehto viittaa naiseen, jolla on pieniä lisääntymiselimiä, yleensä lapsuuden aliravitsemuksen vuoksi, mikä tekee lapsen synnyttämisestä erittäin vaikeaa ja vaarallista. Tahaton raskaus, joka aiheuttaa vaarallisen abortin, on toinen yleinen syy välittömään kuolemaan raskauden aikana.
Puerperal -kuume on infektio, joka alkaa pian synnytyksen jälkeen. Tämän tyyppinen tartunta oli historiallisesti yksi ensisijaisista, suorista kuolinsyistä raskauden aikana. Kehittyneissä maissa synnytyskuume on edelleen merkittävä kuolinsyy synnytyksen jälkeen. Suurin syy tähän infektioon on steriilien olosuhteiden puuttuminen synnytyksen aikana tai synnytyksen jälkeisen verenvuodon hallitsemiseksi.
Ensisijaisia epäsuoran kuoleman syitä raskauden aikana ovat anemia, ihmisen immuunikatovirus ja sydänsairaus. Ei-synnytyskuolemat johtuvat useimmiten tuberkuloosista ja malariasta. Tapaturmaiset kuolemat voivat johtua myös raskaana olevasta vakavasta hengitystieinfektiosta.
Äitiyskuolleisuus on melko ainutlaatuinen ihmisille, ja se on seurausta synnytysongelmaksi kutsutusta ilmiöstä. Kun ihmiskunta kehittyi olennoiksi, jotka liikkuivat pystyasennossa kahdella jalalla, lantion luun muodon oli muututtava, jotta se kestäisi muutetun painojakauman. Tuloksena oli lantion aukon vaimennus, jonka kautta synnytyskanava kulkee.
Synnytyskanavan kaventumisen kompensoimiseksi raskaus lyhennettiin niin, että vauva voi kulkea synnytyskanavan läpi, kun se on vielä tarpeeksi pieni. Tästä sopeutumisesta huolimatta ihmisten syntyminen on vaikeaa ja liittyy siten kuolemaan. Tämä pätee erityisesti alueille, joilla terveydenhuolto on heikkoa tai vaikeasti tavoitettavissa ajoissa.