Alijäämämenot ovat tilanteita, joissa ostamiseen käytetään enemmän resursseja kuin tavallisilla tuloja tuottavilla mekanismeilla. Yhteisö toimii pohjimmiltaan budjettivajeella eikä tuo riittävästi resursseja täyttääkseen hyväksytyn toimintabudjetin. Kun näin tapahtuu, kulut katetaan käyttämällä luottotilejä ja lykättyjä maksusuunnitelmia, joiden avulla yhteisö voi ostaa nyt ja maksaa myöhemmin.
Vaikka alijäämämenoja voi tapahtua missä tahansa ympäristössä kotoa yritykseen, alijäämämenoista keskustellaan yleensä valtion toiminnassa. Ei ole epätavallista, että hallitukset toimivat alijäämäisesti. Kun kerätyt verot eivät riitä täyttämään vuosibudjetissa hyväksyttyjä rivejä, ero korvataan yleensä ostamalla erät käyttämällä lainaa eron kattamiseksi. Tämä tarkoittaa, että hallitus toimii alijäämäisesti.
Valtiot eivät kuitenkaan aina toimi negatiivisessa talousarviotilanteessa. Ajoittain hallitus voi todella nauttia ajanjaksosta, jolloin verotulot ja muut investoinnit voivat ylittää nykyisen talousarvion rivikohtien kattamiseen tarvittavat varat. Kun näin on, hallituksen sanotaan toimivan talousarvion ylijäämällä. Usein ylijäämää käytetään sisäisten parannusten tekemiseen, joita talousarvio ei kata, tai ylijäämä sijoitetaan korkotileille, jotta varat voidaan käyttää julkisen talouden alijäämän kattamiseen tulevaisuudessa.
Vaikka alijäämämenot ovat yleisiä, ei yleensä ole järkevää taloudellista käytäntöä käyttää tällaisia menoja pitkällä aikavälillä. Koska alijäämämenoihin liittyy usein rahan lainaamista ja sekä periaatteen että kertyneiden korkojen takaisinmaksua, on mahdollista luoda valtava määrä velkaa lyhyessä ajassa. Monet hallitukset pyrkivät hallitsemaan alijäämämenoja siten, että keskitytään ylläpitämään palveluja ja toimintoja, joita pidetään kansalaisten hyvinvoinnin kannalta välttämättöminä, ja leikataan vähemmän tärkeitä ohjelmia ja palveluja.
Yritykset, jotka yrittävät käyttää alijäämämenoja pitkällä aikavälillä, eivät harvoin pysty kääntämään laskusuuntausta, ja muut yritykset ostavat ne usein tai joutuvat konkurssiin. Samalla tavalla kotitaloudet, jotka yrittävät toimia alijäämämenoilla pysyäkseen pinnalla yli lyhyen ajan, huomaavat usein, että prosessi johtaa taloudelliseen tuhoon ja arvokkaan omaisuuden purkamiseen maksamatta olevan velan maksamiseksi.