Luovutus on oikeudellinen termi, joka kuvaa maa -aluetta, joka syntyy, koska vesistön luonnollisista syistä rantaviivalle kerrostama sedimentti lisääntyy asteittain. Kiinteistöoikeuden mukaan lailla, jolla henkilö luo oikeudet ja omistaa omistusoikeuden tontille, omaisuuteen, joka rajoittuu vesistöön, on omat omistussäännöksensä, jotka vaikuttavat luonnon vaikutuksiin rajalla, joka toimii rantaviivaa. Oikean maa -arvon luominen kilpailevien osapuolten välillä on historiaa, joka ulottuu aina roomalaiseen oikeuteen saakka.
Päästöjä käytetään usein oikeudellisissa asioissa yhdessä kasautumisen kanssa, joka on luonnonvoimien toiminnalla saatu lisämaata koskeva laillinen termi. Monet ihmiset käyttävät termejä keskenään, mutta tämä on väärin. Kerääntyminen viittaa lisäyksen luomiseen ja alluvio fyysisiin sedimenttikerrostumiin.
Erinomainen esimerkki maanomistuksen myöntämisestä maa -alueiden kehittämisen laillisen määritelmän puitteissa on kahden kiinteistön välinen virta. Kun kiinteistön omistajat ostavat ensin maata, nimikkeen rajat vedetään virran sijoittelun perusteella ja näyttivät kiinteiltä. Ajan myötä virta voi kuitenkin vähitellen muuttaa suuntaa, jolloin yhden kiinteistön pankki laajenee ja toinen supistuu. Kiinteistöjen rajaviivat muuttuvat virran myötä ja yksi omistaja menettää sen, mitä toinen omistaja saa.
Kaikki maa, joka on hankittu kertymällä, tulee automaattisesti sen maan omistajan omaisuudeksi, johon tulva kiinnitetään. Lisäominaisuuden on täytettävä tietyt testit, jotta sitä voidaan pitää luovutuksena. Sen on täytynyt muodostua luonnollisista syistä, erityisesti asteittaisten ja huomaamattomien määrien kautta, joten ei ole mahdollista arvioida tarkasti, kuinka paljon maata lisättiin milloin tahansa. Äkillisiä ja havaittavia maanlisäyksiä kutsutaan avulsioksi. Toisin kuin tulva, avulsion luoma maa on edelleen omistajan omaisuutta, jolta maa on luonnonvoimien vallassa.
Havaittavissa olevat erot kertymisen ja avulsion välillä osoittavat, miksi maanomistus siirretään lisäyksen ja ei avulsion kanssa. Jatkossa jakaminen on niin asteittaista, että alkuperäinen omistaja ei voi enää tunnistaa omaisuuttaan. Asteikkojen kertyminen on avaintekijä omistusoikeuden siirrossa, ei pelkästään se, että uutta maata on hankittu kertymällä.