Ammatillinen vastuu liittyy lakimiehen velvollisuuteen hoitaa tehtävänsä sopivalla tavalla. Tämä ei koske vain ammattimaista ja oikeudellista lähestymistapaa asianajajan tehtäviin, vaan myös ammatin moraalista puolta, jota ei aina määritellä laissa. Ammatillinen vastuu liittyy myös suurelta osin “oikeusetiikkaan”, joka on asianmukaisen käyttäytymisen suuntaviiva, joka lakimiehen on suoritettava sekä asiakkailleen että tuomioistuimelle.
Yksi suosittu kysymys ammatillisesta vastuusta on ”eturistiriita”. Tämä tilanne ilmenee yleensä silloin, kun asianajaja on läheisessä suhteessa tai läheisessä suhteessa henkilöön, joka on tuomioiden kohteena. Tämä luo ennalta määrätyn ennakkoluulon potentiaalisen asiakkaan puolesta tai vastaan, mikä voi vaikuttaa asianajajan päätöksiin, toimiin ja tuomioon. Lakimiehiä suositellaan, ellei sitä vaadita, kieltäytymään henkilöstä asiakkaana. Asianajaja voi eniten tässä tilanteessa ohjata henkilön toiselle lakimiehelle tai antaa yleisiä oikeudellisia neuvoja tuomioistuimen ulkopuolella.
”Edustustoista vetäytyminen” on toinen ammatillisen vastuun ala. Tiettyjen olosuhteiden vuoksi asianajajan on lakattava edustamasta asiakasta vapaaehtoisesti tai välttämättömästi. Monet asianajajat vetäytyvät vapaaehtoisesti, jos he havaitsevat, että heidän asiakkaansa on syyllinen, esimerkiksi petoksessa, seksuaalisessa hyväksikäytössä tai jopa murhassa. Jos asiakas ei anna sovittuja maksuja, se voi myös johtaa peruuttamiseen. Jos asianajaja ei fyysisesti, emotionaalisesti ja henkisesti kykene kantamaan vastuutaan, peruuttaminen on myös tuomioistuimen antamaa toimeksiantoa.
Oikeudellisten tehtävien osalta asianajajan olisi myös ilmoitettava tuomioistuimelle valanteosta tai valan alla. Myös asianajajien, tuomarien tai muiden lakimiesten väärinkäytöksistä olisi ilmoitettava. Ammattilaisena asianajaja ei myöskään saa suoraan etsiä asiakkaita, koska tämä poistaa jotenkin asiakkaan päätöksenteon vapauden.
Standardien asettamiseksi entisestään American Bar Association (ABA) loi vuonna 1983 ”Code of Professional Responsibility”, joka tunnetaan myös nimellä “Professional Rules of Professional Conduct”. Eturistiriitojen ja edustuksen peruuttamisen lisäksi ”säännöstössä” asetetaan myös ohjeita rehellisyydestä tuomioistuimen ja asiakkaiden kanssa, käyttäytymisestä neuvonantajia kohtaan ja tietojen luottamuksellisuudesta. Jos asianajaja ei noudata normeja eikä toimi eettisten sääntöjen mukaisesti, häntä voidaan syyttää oikeudellisesta väärinkäytöstä. Yleinen kriteeri oikeudellisille väärinkäytöksille on, että asianajajan toimet tai niiden puute aiheuttavat vahinkoa asiakkaalleen ja hänen tapaukselleen.