Mikä on Anycast?

Anycast on viestintäprosessi, johon kuuluu tietojen siirtäminen lähtöpisteestä yhteen päätepisteeseen. Minkä tahansa lähetyksen vastaanoton määrittäminen määräytyy usein sellaisten tekijöiden perusteella, kuten lähettäjän ja vastaanottajan välinen etäisyys. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka voi olla useita eri päätepisteitä, jotka pystyvät vastaanottamaan viestinnän, nämä muut vastaanottimet eivät vastaanota tietoja suoraan. Sen sijaan alkuperäinen vastaanottaja aloittaa toisen lähetyksen lähettämällä tiedot seuraavaan lähimpään vastaanottimeen. Prosessi jatkuu, kunnes kaikki käytettävissä olevat vastaanottajat ryhmässä ovat vastaanottaneet ja omaksuneet tiedot.

Anycastiin liittyvä prosessi on hieman erilainen kuin yksilähetys. Vaikka molemmat lähestymistavat edellyttävät tietojen siirtämistä pisteestä pisteeseen yhdestä päätepisteestä, vastaanottaja ei välitä sitten tietoja muille ryhmän jäsenille. Sen sijaan lähetyksen lähettäjä suorittaa yksittäisiä lähetyksiä kullekin ryhmän jäsenelle. Anycast on myös erilainen kuin monilähetys, jossa lähettäjä välittää tietoja useille eri vastaanottajille kerrallaan.

Tarkasta sovelluksesta riippuen anycastin käyttö voi olla tehokkaampi tapa kommunikoida eri päätepisteiden kanssa. Aloittamalla yksittäisen lähetyksen lähimmälle vastaanottajalle tai vastaanottajalle lähettäjä on suorittanut tehtävän vapauttaen tehokkaasti viestinnän aikana käytetyt resurssit. Tämä on päinvastoin kuin tilanteissa, joissa saman lähettäjän on otettava yhteyttä useisiin vastaanottajiin joko erikseen tai samanaikaisesti, mikä johtaa enemmän resurssien käyttöön hieman pidemmän ajan kuluessa.

Anycast -reititystä voidaan käyttää eri Internet -sovelluksissa sekä lähettää ja vastaanottaa viestintää paikallisten verkkojen eri järjestelmien välillä. On tärkeää, että vastaanottaja, jonka lähettäjä on tunnistanut parhaaksi tai lähimmäksi, voi vaihdella tapauskohtaisesti. Tekijät, kuten lähetettävän datan tyyppi tai muut prosessiin ohjelmoidut protokollat, voivat johtaa tilanteisiin, joissa yhtä vastaanottajaa pidetään parhaana vaihtoehtona visuaaliselle datalle, toista äänidatalle ja toista audiovisuaaliselle datalle.

Kuten minkä tahansa tyyppisen tiedonsiirron tapauksessa, tahansa lähetykseen liittyy riskejä tietojen sieppaamisen kannalta, kun se on matkalla aiotulle vastaanottajalle. Tästä syystä tietoturvaprotokollat, jotka salaavat tai muuten estävät tietojen siirtämisen, kopioimisen ja sitten luovuttamisen toimitettavaksi alkuperäiseen päätepisteeseen, on usein integroitu eri tilanteisiin. Tämä auttaa minimoimaan todennäköisyydet niin sanotuksi puolivälissä olevaksi tietoturvaloukkaukseksi, jossa tiedot kerätään, analysoidaan ja muutetaan jollakin tavalla ennen niiden siirtämistä päätepisteeseen.