Arduino on rekisteröity tavaramerkkinimi tietylle markkinoidulle servolle. Servo on lyhyt nimi, jota käytetään laajalti palvelimelle tai servomekanismille. Arduino®-servo on sähköinen tai osittain elektroninen automaattinen laite, joka käyttää negatiivisen takaisinkytkennän virheenkorjausta siirtämään ja muuttamaan mekaanisia asentoja, kun se on asennettu levylle. Servo voidaan kiinnittää myös servomoottoriin tai ilman moottoria ollenkaan. Yleisin Arduino®-servon käyttötarkoitus on asennonsäätö, ja siinä voi olla servomoottori, joka tuottaa mekaanisen voiman potentiometrin varren kääntämiseksi tiettyyn asentoon, kuten minirobotiikassa käytetään.
Arduino®-servolla on oma ohjekirjasto ja virheenkorjauskoodit, jotka voidaan ladata verkkosivustolta oston jälkeen. Se on avoimen lähdekoodin sulautettu järjestelmäalusta, ja koodausta pidetään yleensä yksinkertaisena oppia ja käyttää. Hinnat ovat maltillisia, mutta jotkut käyttäjät haluavat tehdä omia ostamalla komponentteja Arduino®:lta ja rakentamalla yksinkertaisia servomekanismeja, usein alle 5 dollarilla (USD). Kun se on rakennettu, ohjelmointiohjeet voidaan ladata, käynnistyslataimen lukitus voidaan avata sulakkeiden ohjelmointia varten, käynnistyslatain polttaa ja käynnistyslatain lukita uudelleen. Monet minirobotiikan harrastuskäytöt rakennetaan juuri tällä tavalla Arduino® servojen ja komponenttien hankinnan jälkeen.
Servoja voidaan ohjata käyttämällä ohjausjohdosta määritetyn leveyden pulssia. Näillä pulsseilla on minimi- ja enimmäisraja sekä toistintaajuus. Eri servoilla on erilaiset minimi- ja maksimiarvot, mutta niissä kaikissa on neutraali, jolla on identtinen myötä- ja vastapäivään voima, joka pitää varren paikallaan. Liikekulmia ohjataan pulssien pituudella, koska pituus määrää kuinka pitkälle kierrokset kääntyvät. Näitä servoja voidaan käyttää yksinkertaisella 9 V akulla tai pidempään isommilla paristoilla. Akkujen säästämiseksi Arduino®-servot voidaan laittaa lepotilaan.
Servomekanismien ensimmäiset käyttötarkoitukset olivat sotilaallisia merenkulun navigointilaitteissa ja paloasennon ohjausjärjestelmissä. Nykyaikaisempia käyttökohteita ovat satelliittiseuranta-antennit, ilmatorjuntatykkien ohjausasennot ja automaattiset työstökoneet. Kiintolevyasemissa on servojärjestelmä, jossa on mikropaikannusluotettavuus ja tarkkuusparametrit. Servoja käytetään kauko-ohjattavissa lentokoneissa ja veneissä sekä fly-by-wire-järjestelmissä lentokoneissa. Kokoonpanolinjojen teollisuuskoneiden monimutkaiset liikkeet saavat voimansa servoista, joista yksi on Arduino®-servon nykyaikainen käyttö.